Hmm, koskeeko se lupaus koko seuraavaa vuotta, uutta vuotta, vai vain juhlaa, uuttavuotta? Määrittääkö lupausta sen antohetki vai toteutushetki? Eli onko se uuden vuoden lupaus vai uudenvuodenlupaus? Hirveän mielenkiintoista on tämä meidän äidinkieli, terveisin äidinkielen opettaja.
jossa lupasin, että en osta ketjuliikkeistä vaatteita. Se meni aika hyvin. En ole kauhean ehdoton ihminen, joten pari kertaa sorruin. En soimaa siitä itseäni kamalasti, sillä tärkein asia lupauksessa oli se, että aloin miettiä asiaa. Aiemmin se oli ollut niin automaattista, että jos näen kivan paidan, ostan sen - nyt huomasin puuttua tällaiseen ostohimoon ja oikeasti miettiä, mikä sen takana oli. Vähän sama asia kuin dieetti, jos joku on joskus sellaisella ollut: vasta silloin huomaa, miten paljon kaikenlaista tulee naposteltua tiedostamattaankin (ainakin minun tulee!).
![]() |
Tästä kuvasta näkyy jo tyylini aika hyvin - ja siinä on nolla vaatetta. |
Pikamuoti on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Viimeisimpien uutisten mukaan se tuhoaa ympäristöä enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Oikeasti! Suomen Luonto -lehti valitsikin pikamuodin vuoden turhakkeeksi - ja ihan syystä.
![]() |
Tämän mekon olen ostanut käytettynä 7 vuotta sitten ja edelleen kovaa menee! Merkki on Nitrobabe. |
Haastankin itseni lisäksi jokaisen tätä lukevan harkitsemaan ostoksiaan. Siinä ei oikeasti ole mitään järkeä ostaa jotakin H&M:n paitaa: siitä kärsii ympäristö, ihmiset ja jopa sinun rahapussisi, vaikka halpaa hintaa tuijottaessa sitä ei arvaisikaan. Eikä se vaate yleensä edes ole niin hieno eikä varsinkaan uniikki.
Yle listasi kuusi asiaa, joilla voi koettaa vähentää pikamuodin kuluttamista.
1. Osta vähemmän
Tämä on ensimmäinen askel. Suurimmalla osalla meistä on jo kaikki vaatteet, joita oikeasti tarvitsemme.
2. Hanki laatua, sillä se maksaa itsensä takaisin
Tämä pitää paikkansa ja tätä olenkin jo harjoittanut esimerkiksi mekoissa. Minulla on myös parit kunnon farkut ja muutama laadukas hame. Paidoissa voisin vielä petrata, mutta niissä minulla on ongelmana se, että minun on vaikea löytää istuvia paitoja muutenkaan.
3. Katso mitä vaatekaappisi kätköistä löytyy
Tässä auttaa todella paljon kapselivaatekaappi! Sekopää järjesti vaatteeni talvi-, kevät-, kesä- ja syksykapseleihin, joista käytössä on aina yksi kerrallaan ja muut ovat varastossa. Se on kuin saisi neljä kertaa vuodessa uuden vaatevaraston ja tekee upeita löytöjä. Kun vaatteita on vähemmän kaapissa, kaiken järjen vastaisesti löytääkin enemmän päällepantavaa! Ja ei tule laitetuksi vaikka villapaitaa kesällä UFFille vain siksi, että se ei tunnu olevan koskaan päällä. Suosittelen erittäin vahvasti tätä. Teen varmaan asiasta postauksenkin jossain vaiheessa.
4. Kauppaa vanhat vaatteesi verkossa ja tutki mitä muut myyvät
Tätä olen tehnyt vaikka kuinka paljon ja parhaat löytöni olenkin ostanut käytettynä. Myös ihan kirppareilta löytää tosi hyvin vaatteita, kun vaan kiertää.
5. Suosi kierrätysmateriaalista valmistettuja vaatteita
Tässä minulla on vielä kehitettävää. Ehkä ajatus tuntuu hieman kaukaiselta, sillä ostan suurimman osan vaatteista muutenkin jo käytettynä.
6. Kokeile vaatelainausta
En ole lainannut vaatteita lainausliikkeistä, mutta kaverien ja siskojen kanssa tätä kyllä teemme oikein ahkerasti.
Viime aikoina olen myös miettinyt paljon minimalismia, kiitos siskoni Sekopään. Tykkään ilmaista itseäni vaatteilla, mutta myös muilla ulkoisilla asioilla voi tehdä samaa. Kaikki ne klassikko-ohjeet naistenlehdistä pitävätkin ehkä paikkansa: peruasua voi muokata asusteilla, meikillä ja tukalla aika paljon omanlaisekseen. Lisäisin tähän myös tatuoinnit ja lävistykset, jotka ovat itselleni aika tärkeitä. Ne ovat aika käteviä asusteita.
Mitä sanotte, kuka lähtee haasteeseen mukaan? Edes kuukaudeksi? Uskoisin, että se on jo tarpeeksi pitkä aika siihen, että asiaa alkaa ajatella oikeasti arjessa, ei vain huolihetkinä illalla.
Oot mun idoli! Tosissaan. Tällasia asioita ei oo mukava miettiä mutta tarpeellista kyllä ja teet sen helposti lähestyttävästi. Ei tunnu niin isolta hommalta lainkaan alkaa toteuttaa tätä.
VastaaPoistaAskel kerrallaan :) Mutta nyt on aika ottaa pika-askelia.
PoistaAmen sister! Itse aloitin viime toukokuussa vuoden kestävän totaaliostoslakon (eli en saisi ostaa vaatteita/kenkiä edes kirpparilta). Noh olen myös sortunut pari kertaa, MUTTA aina 2nd hand juttuihin! Plus että se pakonomainen ostamiskiima on todellakin kadonnut kokonaan.. nykyään ennemmin ahdistaa jos pitää edes mennä lähelle jotain ketjuliikettä. Teen itse tuota samaa muuten, eli pistän osat kuteista sesongin ajaksi pois - toimii tosi hyvin :) Minimalismi on semmoinen juttu kyllä mikä on vienyt mut ihan mennessään.. on niin vapauttavaa kun oikeesti tykkää vaatteistaan ja käyttää niitä kaikkia.
VastaaPoistaJuuri tuo minullekin on käynyt, että oikein ahdistaa mennä kaupoille. Joskus jopa kirppareilla ahdistaa, jos löydän liikaa kaikkea kivaa, ja sitten sovittamaan mennessä toivon, että kaikki eivät sopisi :D
PoistaMutta jee hyvä sinä, jatketaan samaan malliin! :)
Taidan kommentoida aika moniin julkaisuihin tässä blogissa, että tosi hyvä postaus, mutta pakko kuitenkin taas sanoa se sama: tosi hyvä postaus! :)
VastaaPoistaMinä olen onneksi aina vähän inhonnut vaateostosten tekemistä, enkä yleensäkään löydä noista ketjuliikkeistä juuri mitään ostettavaa, joten sen puolesta pikamuodin vältteleminen on minulle aika helppoa.
Isompi ongelma onkin edessä silloin, kun jotain uutta oikeasti pitäisi hankkia. Voi sitä shoppailun kärsimystä. :D
No mutta sehän on vaan hyvä että on hyvää :D Kiitos!
PoistaMulla on ongelma, että aina kun en etsi mitään, näen ja himoitsen kaikkea ihanaa. Sitten kun oikein tarvitsisin jotakin, niin kaikki tuntuu tylsältä eikä mitään järkevää löysy mistään :D