Vihreät hiukset ja muita tukkajuttuja

Hei taas, lukijat! Uudistin tukkani tuossa reipas kuukausi sitten (onko siitä tosiaan vasta vähän yli kuukausi?), ja lupailin päivittää sen ylläpidosta. Luvassa on siis taas vaihteen vuoksi minun naamaani - ehkä se ei ärsytä muita kuin minua itseäni. Tosin seuraavassa postauksessa on uudet kasvot - kuvat on jo otettu ja muokattu ja kirjoitus odottaa vain inspistä ja aikaa.

Nyt siis tukkapäivitystä. Varmaan tiedättekin, että shokkivärien ylläpito ei ole maailman helpoin homma. Tosin nykyisen tukkamuodin aikana se ei ole niin kamalaa kuin ehkä aikaisemmin, koska silmä on tottunut ja mieltynyt myös haaleisiin hiusväreihin ja pastelleihin. Väri saa siis haalistua ja se näyttää silti ihan hyvältä. Minun hiukseni näyttivät hyvältä vielä viiden-seitsemän pesun jälkeen, mutta kymmenen pesun kuluttua tukkaa piti vähän piristää. Minulla oli jäljellä vähän sinistä hiusväriä syksyltä (värjäsin otsiksen), joten levittelin sitä hoitoaineella laimennettuna tukkaan. Käytin myös punaista sävyttävää hoitoainetta ja näiden yhdistelmää aina parin pesun välein, ja tukan väri vaihteli hauskasti sinisävyisestä punaiseen ja lilaan. Jossain vaiheessa vaaleimmat hiukset alkoivat olla jopa kivasti harmahtavia.

Eräs lukija vinkkasi, että Hermans Professional etsii bloggaajia testaamaan uusia hiusvärejään.Kyseessä on siis uusi merkki, jonka tuotteet ovat Suomessa suunniteltuja (valmistus ilmeisesti Tanskassa), vegaaneja eikä niitä ole testattu eläimillä = mahdollisesti täydellisiä, jos vain värit vielä toimivat. Olin jo ihaillut keltaista väriä Roseshockin hiuksissa Instagramissa, joten halusin itsekin kokeilla. Laitoin viestiä Hermansille ja kävin hakemassa hiusvärit perjantaina Turun Cybershopista.

Kokeilin siis värinpoistoa, keltaista taittavaa sävytettä (Veronica) sekä turkoosia (Tammy), keltaista (Daisy) ja harmaata (Mathilda) suoraväriä. Ennen värinpoistoa uitin hiuksiani kookosöljyssä, sillä sen pitäisi suojella hiuksia vaalentamisen aiheuttamilta vaurioilta.

Kookosöljy: toimi yllättävän hyvin! Kookosöljyn hyöty vaalentaessa ei ole mitään keksittyä hippijuttua, vaan se perustuu ihan johonkin oikeaan tieteelliseen tutkimukseen (lue lisää täältä). Nimenomaan siis kookosöljy, tyydyttyneisyytensä vuoksi, toimii jonakin esteenä hiuksia vaurioittavan raudan ja kuparin kanssa. Älkää kysykö enempää, minä vain testasin kikkaa. Kikka toimikin, tai ainakin kuvittelen hiukseni olevan edelleen yhtä pehmeät kuin aikaisemmin. Kookosöljyn pitää antaa olla tukassa muutaman tunnin eikä sitä pestä pois ennen vaalentamista. Vaikka luulisi, öljy ei estä vaalentumista vaan joidenkin mukaan jopa tehostaa sitä. Itse en huomannut tehostusefektiä, mutta tosiaan, ei se laimentanutkaan tulosta.

Vaalennusväri: Väri sekoitetaan itse jauheesta ja nesteestä. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta kotivärjääjille, mutta tuotteen paras ja huonoin puoli piilevät tässä: kaikkea väriä ei tarvitse sekoittaa kerralla, mikä on hyvä, jos haluaa vaalentaa vain pienen osan hiuksista (esim. otsatukan tai latvat), mutta sekoitussuhde voi olla vaikea arvioida, jos käyttää vain osan. Itse kuitenkin onnistuin silmämääräisesti arvioimalla sekoittamaan hyvän tahnan - tarvitsin vain vähän vaalennusta, sillä hiukseni vaalennettiin jo aiemmin ja shokkivärit lähtevät yleensä aika helposti. Vaalennus oli aika ärhäkkää, mikä on hyvä juttu - kookosöljy ei mitenkään haitannut aineen toimimista. Olisin kyllä tarvinnut toisenkin vaalennuskerran, mutta laiskuus iski. Tästä lisää värjäyksen yhteydessä.

Värit: Käytin Veronicaa eli keltaisuuden neutraloijaa vaaleimpiin osioihin, koska minun piti tehdä niistä harmaita. Keltaisiin ja vihreisiin osioihin en viitsinyt tuhlata tätä ainetta. Neutralisoija toimi oikein hyvin, ja taidan suositella sitä Sammakkoprinsessalle, joka on blondannut tukkansa ja jonka hiuksista keltainen ei lähde sitten millään.

Kaikki ovat yrittäneet vähätellä arpeni kokoa, ja koska en itse näe takaraivoani, olen uskonut, ettei se nyt niin iso ole. Näissä kuvissa näin sen ekaa kertaa kunnolla ja täytyy sanoa, että kyllä se aika pahalta näyttää. Jotenkin hassua, mutta ei se silti häiritse minua oikeastaan ollenkaan.

Lopuksi vaan heitin värit päähän. Yritin tehdä raitoja eri väreillä eri puolelle päätä. Ei minulla oikein ollut mitään tarkkaa suunnitelmaa, yritin vain joka pulelle saada suurin piirtein kaikkia sävyjä. Osittain sävyt sekoittuvatkin ja sen ansiosta tukasta tuli tosi eloisa. Olin jättänyt sen toisen vaalennuskerran väliin, joten pohjaväristä riippuen harmaat osiot tulivat joko harmaiksi, vihertäviksi tai kylmän ruskeiksi. Yritin huuhdellessa pitää niitä erillään, mutta vihreä väri sekottui noihin harmaisiinkin osioihin - mikä näyttikin sitten tosi hyvältä! Minulla käy aina ihan hullu tuuri kaikissa näissä itsevärjäysoperaatioissa. Keltainen ja turkoosi väri tarttuivat tosi hyvin kiinni, ja ne sopivatkin hyvin kaltaiselleni tummahiuksisille: se, että vaalennetun hiuksen pohjaväri jää keltaiseksi, ei haittaa ollenkaan. Kaikista kivoimmat sävyt tulivat vihreän ja keltaisen yhdistelmästä - siitä tuli neonvihreää!

Nyt jos värjäisin hiukset uudelleen ja haluaisin puhdasta harmaata, toteuttaisin tämän niin, että värjäisin ensin keltaiset ja vihreät osiot ja pitäisin harmaiksi tarkoitetut mahdollisimman kuivina ja erossa värjätyistä osioista. Vasta pestyäni värin kunnolla pois värjäisin  harmaat - epäilen, että vihreä väri tarttui niihin huuhdellessa. Toisaalta taas en tekisi ehkä mitään toisin, koska tämä onnistui paremmin kuin olisin edes itse osannut suunnitella.

Värit ovat riittoisia. Vaikka minun pidennetty tukkani nyt on näinkin pitkä, sain kulumaan yhteensä ehkä vähän yli purkillisen verran väriä - kaikista kolmesta (plus vielä Veronicasta) jäi siis vielä jäljelle väriä sävyn vahvistamiseen myöhemmin. Tiedän, että nämä sävyt eivät säily kirkkaana kuin ehkä pari pesua - päivittelen sitten taas tänne sitä, miltä ne näyttävät haalistuneina. Keltainen saattaa tuottaa ongelmia. Harmaata väriä suosittelen myös niille, jotka yrittävät turhaan saada aikaiseksi itselleen kylmänruskeaa sävyä (tätä yritin itse ennen kuin lopetin värjäämisen kokonaan - oma tukkani on aika kylmänsävyinen). Harmaan värin voi vetää ruskean päälle viilentämään sävyä.

Tukka näyttää erisävyiseltä eri valoissa

Tukasta vielä: jotkut olivat kiinnostuneet näistä mago-pidennyksistä. Nyt vähän yli kuukauden näitä pidettyäni voin suositella - päivittelen lisää sitten, kun nämä on otettu pois (joskus tulevaisuudessa). Pidennykset ovat olleet aika helpot. Minulta on lähtenyt vain kolme hiusosiota irti, ja niistä kaksi lähti öljyhoitoa tehdessäni ja samaan aikaan harjatessani tukkaa - vaikka ilmeisesti öljyhoitoa ei ole kielletykään, se tekee hiuksista liukkaat. Minulle laitettiin sekä tummia että vaaleita pidennyksiä. Vaaleita laitettiin siksi, että niihin saatiin kirkkaampi väri. Tummien kiinnityskohdat ovat melko  näkymättömiä, mutta vaaleat erottuvat aika selkeästi, jos laitan hiukset vaikka saparoille. Suosittelen siis, että jos kiinnityskohtien näkymättömyys on tärkeää, kannattaa laittaa oman hiuksen väriset hiukset ja kiinnitykset. Minua niiden näkyminen ei nyt niin haittaa, välttelen sitten vain sellaisia kampauksia.

Tämän postauksen meikistä: en ole sairastunut malariaan, olen vain innostunut jälleen punaisesta silmämeikistä. Se tuo nuoruuden mieleeni ja näyttää ihan hauskalta (paitsi kaukaa se näyttää kyllä oudolta). Tässä pitkästä aikaa tänne blogin puolelle oikea päivän asu -kuva poikineen! Kävin uuden tukkani kanssa speksissä lauantaina ja silmälaukku sopi tukkaan ja silmämeikkiin kuin silmä päähän. Olen gradua kirjoittaessani saanut muutaman lisäkilon, ja ne kaikki tuntuvat asettuneen reisiini tai boobseihin! Siispä esittelen uusia ja entistä uljaampia reisiäni nykyään aika paljon minihameissa.

Kuka löytää piilo-Vilit?

Minihameista Instagramiin. Tein viikon ajan IG-kokeilua, joka sai minut aika ahdistuneeksi. Tarkoituksena oli jakaa viikon ajan ns. herutuskuvia (miksi näitä nykyään kutsutaan?) ja katsoa, mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Vaikka tunteeni menivät naurun, nolouden, epäuskoisuuden, leikiksi lyömisen ja epävarmuuden kautta ahdistukseen, jaksoin kuitenkin hienosti loppuun! Eilen sunnuntaina jaoin kokeilun viimeisen kuvan ja huokaisin helpotuksesta. Tässä fiilikseni viikosta:

Todellisuus

Jep. Kerron kokeilusta lisää myöhemmin omassa postauksessaan. Facebookissa julkaisin tänään Huonon runouden päivän kunniaksi runokilpailun, josta voi voittaa yllätyspalkinnon! Sinne siis osallistumaan, aikaa on iltaan asti.

Hyvää viikkoa toivottelee vihreätukkainen menninkäinen ja päivänsäde

ps. Ainiin! Nyt kun tukasta on puhe, tässä mainostus: 24.4. on Artessa päivä, jolloin he laittavat hiuksia rescue-koirien hyväksi! Maksaa saa siis omantunnon mukaan ja kaikki rahat menevät rescue-toiminnalle. Sinne siis!