Löysin koneelta kuvia, joita olimme siskojeni Siperianhuskyn, Sekopään, Herneenverson ja Sammakkoprinsessan kanssa ottaneet huviksemme loppukesästä. Julkaisen ne nyt, ja olen iloinen, että kerrankin voin näytellä täällä muitakin naamoja kuin omaani! Mietin, mitä tähän kylkeen kirjoittaisin
. Sana
metsä sai minut pohtimaan hiukan
etymologiaa eli sanojen alkuperän tutkimusta, ja ajattelin jakaa teille mielestäni mielenkiintoisimpia paloja etymologian tietämyksestäni. Voitte myös hyppiä tekstin yli ja katsella vain kuvat, en pahastu. Muistakaa kuitenkin, että Jeesus näkee ja rankaisee.
Opiskelen suomen kieltä. Oppiaine on mahdottoman laaja, sillä kurssieni aiheisiin on kuulunut mm. vanhaa suomen kirjakieltä, äänne- ja muoto-oppia, kielenhuoltoa, lauseoppia, suomea toisena kielenä, kriittistä tekstintutkimusta sekä yksi kurssi etymologiaakin. Etymologia oli minusta todella mielenkiintoista, ja minulle jäi luennoilta muutama knoppitieto päähän. Siltä varalta, etten muista kaikkea ihan oikein, yritän etsiä tiedonjyväsille lähteitä. En kuitenkaan usko, että netti on yhtä luotettava tiedonlähde kuin alan kirjat, joten älkää tulko pieksemään, jos joku menee väärin.
 |
Herneenverso |
Tiesittekö, että
suomea sanotaan kielitieteelliseksi pakastimeksi, koska suomen kielessä monet omat ja lainatut sanat ovat säilyttäneet äänneasunsa hyvin alkuperäisessä muodossaan? Monessa tapauksessa lainatut sanat ovat säilyneet suomessa paljon paremmin kuin alkuperäisessä kielessä.
Klassinen esimerkki tästä on sana germaanilaina kuningas (alunperin kuningaz), joka on esim. nykyenglannissa, -saksassa ja ruotsissa lyhentynyt ja muuttunut (king, könig, konung-kung).
 |
Herneenverso |
Vanhat ja alkuperäiset sanat ovat yleensä sanoja, jotka kuuluvat kielen perussanastoon, kuten jotkut persoonapronominit (
me, te, se), perustoimintoja ilmaisevat sanat (
elää, kuolla, syödä, juoda, imeä, pelätä, tulla), luontosanat (
puu, päivä, kala, muna, koivu, vesi, tuli), ruumiiseen liittyvät sanat (
sydän, luu, maksa, silmä, syli) ja sukulaisuutta ilmaisevat sanat (
isä, emä/emo, anoppi, setä, miniä).
 |
Husky |
Kielisukulaisuutta tutkitaan vertailemalla kieliä ja ottamalla huomioon äännemuutokset. Klassisin esimerkki on sana kala, josta
tässä mielenkiintoisessa blogissa kerrotaan näin: "Kaikissa lähisukukielissämme se on samassa muodossa kuin suomessa. Etäsukukielessämme mordvassa se on kal, t
šremississä
kol, vogulissa kul, unkarissa hal. Unkarin muista poikkeava muoto
johtuu siitä, että takavokaalin edessä k on aina muuttunut h:ksi. Sana
on itämerensuomalaisista kelistä lainautunut muihin kieliin valasta
tarkoittavaksi. Ruotsiksi se on val, norjaksi kval, englanniksi whale.
Myöhemmin sana palautui suomeen muodossa valas."
 |
Sammakkoprinsessa |
Eräs parhaiten mieleeni jäänyt tarina oppiaineemme professori Kaisa Häkkisen luennolta on sanan
aamu etymologia. Se on tullut sanasta
huomenhaamu, joka on tarkoittanut aamuhämärää.
Huomen on siis ollut alunperin aamu ja
haamu hämärä. H-kirjain on altis häviämään sanoista, joten sanasta tuli huomenaamu. Myöhemmin
huomen siirtyi tarkoittamaan seuraavaa päivää ja
aamu syrjäytti huomenen vuorokaudenaikaa merkitsevänä sanana
. Usein vanhat sanat säilyvät kuitenkin joissain merkityksissä, kuten
huomen sanonnassa
Hyvää huomenta. Mokoma on tehnyt kappaleenkin nimeltä
Huomenhaamu, joten ehkä tämä sana ja tarina kiehtovat muitakin kuin minua.
 |
Sammakkoprinsessa |
Eräs mielenkiintoinen ja mielestäni jotenkin mystinen sana on
koi. Wikipedia kertoo sanasta seuraavaa: "Koillinen tarkoittaa sellaista, jolla on
koi. Koi merkitsee
tässä tapauksessa aamunkoita eli auringon sarastusta. Pohjimmiltaan sana
merkitsee jonkun (tässä tapauksessa auringon) näkymistä vain heikosti,
häämöttämistä. Koillinen on siis saanut nimensä siitä, että sillä
suunnalla taivaanrannalla alkaa päivä sarastaa. Koillisen vanhoja
nimityksiä ovat myös koi, kojo ja koja.
Koi-sanan alkuperä on suomalais-ugrilaisissa kielissä. Koi-sanasta johdettu koittaa-verbi merkitsee aamun
valkenemista eli koin voimistumista, sittemmin kuvaannollisesti jonkun,
kuten päivän tai aikakauden, alkua. Kieliopillisesti siis sanoilla
aamunkoi ja aamunkoitto voidaan nähdä hieman erilainen merkitys, sillä
aamunkoi tarkoittaa auringon häämötystä, siis tilaa, ja aamunkoitto
aamun valkenemista, siis tapahtumaa. Yleensä tätä erotusta ei kuitenkaan
tehdä."
 |
Sekopää |
Koin monimuotoiset johdokset ovat hyvä esimerkki sananmuodostuskeinosta johtaminen. Johtamista on harrastettu myös sanoissa
ymmärtää, käsittää ja
tietää. Kaikki ovat alunperin tarkoittaneet jotakin konkreettista asiaa.
Tietää ja tieto ovat tulleet sanasta tie: "Sana on alun perin merkinnyt '
tuntea tie' tai '
seurata jälkien
muodostamaa uraa'."
Käsittää puolestaan on tarkoittanut jonkun ottamista kiinni käsin, eli saada kiinni (esim. käsittää jänis). En löydä sanan
ymmärtää etymologialle lähdettä, mutta muistelisin, että se tarkoitti alunperin samaa kuin saada kiinni, ympäröidä. Nämä ovat mielenkiintoisia sanoja siksi, että joku niin sanoinkuvaamaton asia kuin ajattelu on saatu kuvattua tällaisilla konkreettisia asioita kuvaavilla "metsästyssanoilla".
 |
Sekopää |
Mistä se kaiken tämän pohdinnan aikaansaanut sana
metsä sitten tulee? Sille ei löydy varmaa selitystä. Sana esiintyy suomen sukukielissä sekä joissakin balttilaiskielissä, joten sitä
on arveltu balttilaislainaksi tai omaperäiseksi sanaksi. Puulajeille kuitenkin löytyy montakin omaperäistä sanaa, kuten
kuusi, koivu ja
tuomi. Sana
tuomi on mielestäni myös kaunis ja mystinen, ehkä koska se tuo mieleen Kalevalan ja Tuonelan.
Metsässäkin on sitä jotakin, sekä sanana että paikkana. Metsässä oleskelu
alentaa verenpainetta. Metsää käytetään usein esimerkkinä murteiden eroista ts-yhtymän takia. Kumikameli on antanut metsän itämurteisen vastineen
mehtä nimeksi eräälle biisilleenkin.
Tutkiessani suomalaisia taruolentoja löysin
Wikipediasta seuraavan luettelon:
"Luonnottaret,
päivättäret,
kuuttaret,
keijukaiset,
sinipiiat ja
metsänneitsyet olivat kauniita, luonnossa tavattavia naisolentoja." Nuo metsänhaltijoiden nimet kuulostavat todella kauniilta, ja hauska tietää, mistä
Sinipiika-moppikin tulee: metsänhaltija sinipiian tehtävä oli metsän siivoaminen ja kaunistaminen!
Olenko ainoa, joka saa tällaisista tiedonjyväsistä kiksejä? En itse jaksaisi tutkia sanojen etymologiaa, mutta on hauska kerätä toisten työstä parhaat päältä. Olen nimihullu, joten näistä saa aina upeita nimi-ideoita mahdollisille tuleville lapsille. Ehkäpä voisin jopa mennä niin pitkälle, että vaihtaisin oman toisen nimeni Kuuttareksi! Nyt olen siis Ruki Orvokki Ver, joten olisihan se Kuutar mahtipontisempi.
Mä tykkään ihan älyttömästi sanoista! Sanoilla on kiva leikkiä ja mä tykkään pohtia niitä. Suomi on niin rikas kieli!
VastaaPoistaKiva, että meitä on muitakin! Tosin sitä en ymmärrä, miksi en oikein syty runoudesta. Tai siis laulujen lyriikat ovat todella lähellä sydäntä, mutta en jotenkin millään jaksa lukea runoja.
PoistaKuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja!
VastaaPoistaJep!
PoistaAsiasta ja postauksen aiheesta poiketen, on ihan pakko päästä kysymään onko kenties jompikumpi nuoremmista neideistä, Herneenverso tai Sekopää, ollut vastikään Kingin yleisössä, eturivissä "tuomariston" takana? Nimim. Mielestään tutuhkot kasvot (varsinkin kulmakarvat pistivät silmään :) ) havainnut
VastaaPoistaOletpa tarkkasilmäinen :D Minun tietääkseni eivät ole olleet, ehkä siellä on ollut joku kulmakarvakaksosemme!
PoistaTosi mielenkiintoista oli lukee noista sanojen taustoista. Itseänikin on kiehtonut sana "huomenhaamu", mutta en ole aiemmin tiennyt mitä se tarkoittaa. :)
VastaaPoistaKiva että kiinnosti! Sana on vaan todella jännä, eikä sitä ikinä pystyisi arvaamaan, että aamu on tullut haamusta! :D
PoistaIhania kuvia <3 te ootte niin upee sisarparvi, haluisin nähdä teidän äidinkin, varmaan käännätte päitä <3 ja luin jututkin, musta sanojen pohtiminen on hauskaa mutta en ollut ikinä kuullut tota etumologiaa. Googlaaminem helpottuu, kiitti <3
VastaaPoistaKiitoksia! Äidistä on ollut blogissa pari kuvaa, panes etsien :)
PoistaOli kyllä kiehtova postaus, ehdin katsomaan kuvia vasta tekstin luettuani.. :D
VastaaPoistaOn meillä hieno kieli :)
Kiva että tykkäsit! :)
PoistaMielenkiintoinen postaus! Oma äidinkieleni on aina kiehtonut minua suuresti :) varsinkin sanojen alkuperät ja niiden merkitykset.
VastaaPoistaNäin äidinkielen opena on kiva kuulla, että on vielä niitä, joita suomi kiehtoo :)
PoistaAh, miten nautinnollista lukea tällaisia juttuja :) Saan todellakin kiksejä kauniista kielestämme, mutta en kuitenkaan niin paljon, että opiskeluinto olisi riittänyt approa pidemmälle.
VastaaPoistaOnneksi suomen opiskelu kannattaa aina. Huumeet eivät kannata.
PoistaToinen kielitieteilijä ja opeopiskelija ilmoittautuu! Mun kielet ovat kyllä vaan englanti ja ranska, mutta suomi on kans kiehtonut mua aina. Esittämäsi etymologiset taustat olivat todella mielenkiintoisia, monesti kun arkipäiväisiä sanoja ei tule välttämättä sen kummemmin ajateltua. Pieniä ahaa-elämyksiä itselleni olivat aikanaan myös itä-sanan alkuperä, joka tulee kuulemma todennäköisesti siitä, että aurinko nousee idästä, eli se itää sieltä, tai että kiire on vanha sana päälaelle. Sanonta kiireestä kantapäähän sai uusia ulottuvuuksia :D
VastaaPoista- Armstrong
Kiireen olen tiennyt, mutta itää en! Kiitos siitä. Englanti on musta mielenkiintoista myös, mutta siinä mua kiinnostaa enemmänkin sanonnat.
PoistaKyllä nämä kiinnostaa :) Jotain näistä olin kuullut ennenkin, ainakin käsittää oli tuttu. Eniten on mieleen jäänyt se, mistä tulee sanonta tuhannen pillun päreiksi, Tosin en ole nyt aivan varma pitääkö tarina paikkansa, mutta mielenkiintoinen se oli kyllä. Lieköhän se jossain tallessa vielä...
VastaaPoistaMuistaakseni olen myös kuullut tuon tarinan, jotenkin niin se meni, että saunassa istuttiin päreiden päällä :D
PoistaMä en ollut koskaan miettinyt hyvien huomenien toivotusta sen tarkemmin, mutta nyt kyllä iski valaistuminen aika hemmetin kirkkaasti! :D
VastaaPoistaJee, on just parasta, kun tajuaa jonkun arkipäiväisen jutun syvällisemmin :)
PoistaKauniita metsäkuvia, ja ihania tiedonmurusia! Todellakin etymologia kiinnostaa. Näistä muodostui hyvä kokonaisuus.
VastaaPoistaKiitos Mearra :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKivoja kuvia, mutta nippelitieto kiinnostaa vielä enempi. Jännä ku menny tämä postaus ohi aikasemmin, mutta sattu kohalle just nyt ko oon ruvennu lukemaan semmosta erinomaista teosta ko Thorgeirin härkä. Siinä selevitettään kans näistä sanojen ja tarujen alkuperistä ja tuntuu että leviää pälli ku haluan imiä kauhiasti justiin tämmösiä asioita päähäni. T. Kerttu, Gertrud, keihääseen luottava taistelijatar.
VastaaPoistaOoh, pitää etsiä se sitten käsiin. Tykkään myös taruista ja erityisesti nimien alkuperistä, olen ihan nimihullu.
Poista