Metsä, huomenhaamu ja koi

Löysin koneelta kuvia, joita olimme siskojeni Siperianhuskyn, Sekopään, Herneenverson ja Sammakkoprinsessan kanssa ottaneet huviksemme loppukesästä. Julkaisen ne nyt, ja olen iloinen, että kerrankin voin näytellä täällä muitakin naamoja kuin omaani! Mietin, mitä tähän kylkeen kirjoittaisin. Sana metsä sai minut pohtimaan hiukan etymologiaa eli sanojen alkuperän tutkimusta, ja ajattelin jakaa teille mielestäni mielenkiintoisimpia paloja etymologian tietämyksestäni. Voitte myös hyppiä tekstin yli ja katsella vain kuvat, en pahastu. Muistakaa kuitenkin, että Jeesus näkee ja rankaisee. 

Opiskelen suomen kieltä. Oppiaine on mahdottoman laaja, sillä kurssieni aiheisiin on kuulunut mm. vanhaa suomen kirjakieltä, äänne- ja muoto-oppia, kielenhuoltoa, lauseoppia, suomea toisena kielenä, kriittistä tekstintutkimusta sekä yksi kurssi etymologiaakin. Etymologia oli minusta todella mielenkiintoista, ja minulle jäi luennoilta muutama knoppitieto päähän. Siltä varalta, etten muista kaikkea ihan oikein, yritän etsiä tiedonjyväsille lähteitä. En kuitenkaan usko, että netti on yhtä luotettava tiedonlähde kuin alan kirjat, joten älkää tulko pieksemään, jos joku menee väärin.  

Herneenverso

Tiesittekö, että suomea sanotaan kielitieteelliseksi pakastimeksi, koska suomen kielessä monet omat ja lainatut sanat ovat säilyttäneet äänneasunsa hyvin alkuperäisessä muodossaan? Monessa tapauksessa lainatut sanat ovat säilyneet suomessa paljon paremmin kuin alkuperäisessä kielessä. Klassinen esimerkki tästä on sana germaanilaina kuningas (alunperin kuningaz), joka on esim. nykyenglannissa, -saksassa ja ruotsissa lyhentynyt ja muuttunut (king, könig, konung-kung).

Herneenverso

Vanhat ja alkuperäiset sanat ovat yleensä sanoja, jotka kuuluvat kielen perussanastoon, kuten jotkut persoonapronominit (me, te, se), perustoimintoja ilmaisevat sanat (elää, kuolla, syödä, juoda, imeä, pelätä, tulla), luontosanat (puu, päivä, kala, muna, koivu, vesi, tuli), ruumiiseen liittyvät sanat (sydän, luu, maksa, silmä, syli) ja sukulaisuutta ilmaisevat sanat (isä, emä/emo, anoppi, setä, miniä).

Husky

Kielisukulaisuutta tutkitaan vertailemalla kieliä ja ottamalla huomioon äännemuutokset. Klassisin esimerkki on sana kala, josta tässä mielenkiintoisessa blogissa kerrotaan näin: "Kaikissa lähisukukielissämme se on samassa muodossa kuin suomessa. Etäsukukielessämme mordvassa se on kal, tšremississä kol, vogulissa kul, unkarissa hal.  Unkarin muista poikkeava muoto johtuu siitä, että takavokaalin edessä k on aina muuttunut h:ksi. Sana on itämerensuomalaisista kelistä lainautunut muihin kieliin valasta tarkoittavaksi. Ruotsiksi se on val, norjaksi kval, englanniksi whale. Myöhemmin sana palautui suomeen muodossa valas."

Sammakkoprinsessa

Eräs parhaiten mieleeni jäänyt tarina oppiaineemme professori Kaisa Häkkisen luennolta on sanan aamu etymologia. Se on tullut sanasta huomenhaamu, joka on tarkoittanut aamuhämärää. Huomen on siis ollut alunperin aamu ja haamu hämärä. H-kirjain on altis häviämään sanoista, joten sanasta tuli huomenaamu. Myöhemmin huomen siirtyi tarkoittamaan seuraavaa päivää ja aamu syrjäytti huomenen vuorokaudenaikaa merkitsevänä sanana. Usein vanhat sanat säilyvät kuitenkin joissain merkityksissä, kuten huomen sanonnassa Hyvää huomenta. Mokoma on tehnyt kappaleenkin nimeltä Huomenhaamu, joten ehkä tämä sana ja tarina kiehtovat muitakin kuin minua.

Sammakkoprinsessa

Eräs mielenkiintoinen ja mielestäni jotenkin mystinen sana on koi. Wikipedia kertoo sanasta seuraavaa: "Koillinen tarkoittaa sellaista, jolla on koi. Koi merkitsee tässä tapauksessa aamunkoita eli auringon sarastusta. Pohjimmiltaan sana merkitsee jonkun (tässä tapauksessa auringon) näkymistä vain heikosti, häämöttämistä. Koillinen on siis saanut nimensä siitä, että sillä suunnalla taivaanrannalla alkaa päivä sarastaa. Koillisen vanhoja nimityksiä ovat myös koi, kojo ja koja.

Koi-sanan alkuperä on suomalais-ugrilaisissa kielissä. Koi-sanasta johdettu koittaa-verbi merkitsee aamun valkenemista eli koin voimistumista, sittemmin kuvaannollisesti jonkun, kuten päivän tai aikakauden, alkua. Kieliopillisesti siis sanoilla aamunkoi ja aamunkoitto voidaan nähdä hieman erilainen merkitys, sillä aamunkoi tarkoittaa auringon häämötystä, siis tilaa, ja aamunkoitto aamun valkenemista, siis tapahtumaa. Yleensä tätä erotusta ei kuitenkaan tehdä."

Sekopää

Koin monimuotoiset johdokset ovat hyvä esimerkki sananmuodostuskeinosta johtaminen. Johtamista on harrastettu myös sanoissa ymmärtää, käsittää ja tietää. Kaikki ovat alunperin tarkoittaneet jotakin konkreettista asiaa. Tietää ja tieto ovat tulleet sanasta tie: "Sana on alun perin merkinnyt 'tuntea tie' tai 'seurata jälkien muodostamaa uraa'." Käsittää puolestaan on tarkoittanut jonkun ottamista kiinni käsin, eli saada kiinni (esim. käsittää jänis). En löydä sanan ymmärtää etymologialle lähdettä, mutta muistelisin, että se tarkoitti alunperin samaa kuin saada kiinni, ympäröidä. Nämä ovat mielenkiintoisia sanoja siksi, että joku niin sanoinkuvaamaton asia kuin ajattelu on saatu kuvattua tällaisilla konkreettisia asioita kuvaavilla "metsästyssanoilla".

Sekopää

Mistä se kaiken tämän pohdinnan aikaansaanut sana metsä sitten tulee? Sille ei löydy varmaa selitystä. Sana esiintyy suomen sukukielissä sekä joissakin balttilaiskielissä, joten sitä on arveltu balttilaislainaksi tai omaperäiseksi sanaksi. Puulajeille kuitenkin löytyy montakin omaperäistä sanaa, kuten kuusi, koivu ja tuomi. Sana tuomi on mielestäni myös kaunis ja mystinen, ehkä koska se tuo mieleen Kalevalan ja Tuonelan. Metsässäkin on sitä jotakin, sekä sanana että paikkana. Metsässä oleskelu alentaa verenpainetta. Metsää käytetään usein esimerkkinä murteiden eroista ts-yhtymän takia. Kumikameli on antanut metsän itämurteisen vastineen mehtä nimeksi eräälle biisilleenkin.

Tutkiessani suomalaisia taruolentoja löysin Wikipediasta seuraavan luettelon: "Luonnottaret, päivättäret, kuuttaret, keijukaiset, sinipiiat ja metsänneitsyet olivat kauniita, luonnossa tavattavia naisolentoja." Nuo metsänhaltijoiden nimet kuulostavat todella kauniilta, ja hauska tietää, mistä Sinipiika-moppikin tulee: metsänhaltija sinipiian tehtävä oli metsän siivoaminen ja kaunistaminen!

Olenko ainoa, joka saa tällaisista tiedonjyväsistä kiksejä? En itse jaksaisi tutkia sanojen etymologiaa, mutta on hauska kerätä toisten työstä parhaat päältä. Olen nimihullu, joten näistä saa aina upeita nimi-ideoita mahdollisille tuleville lapsille. Ehkäpä voisin jopa mennä niin pitkälle, että vaihtaisin oman toisen nimeni Kuuttareksi! Nyt olen siis Ruki Orvokki Ver, joten olisihan se Kuutar mahtipontisempi.