Reissuvaatteita ja -fiiliksiä

Hei rakkaat lukijat! Olen virallisesti palannut arkeen. Oikeastaan olen rysähtänyt arkeen. Nimittäin koko kesän olen vain ollut enkä saanut yhtään mitään aikaiseksi. Palasimme reissusta kotiin kuun alussa, ja kuvittelin, että minulla on vielä kuukausi lomaa. No ei ollutkaan. Ensin oli kaikenlaisia bisnestapaamisia ja sitten tein sen virheen, että avasin sähköpostini ja järkytyin kaikista viesteistä, jotka olivat matkan aikana jääneet katsomatta ja vastaamatta. Aivan kuin tässä ei olisi tarpeeksi, mutta minut vielä soitettiin töihinkin! Aloitin viiden viikon sijaistukseni tuossa viime viikolla, enkä ole ehtinyt tekemään oikein mitään muuta. Sähköpostit lojuvat vielä vastaamattomina, en ole ehtinyt kirjoittamaan blogiin mitään enkä ole juurikaan ehtinyt näkemään ystäviäni. Huh. Työskentely on tietysti ihan hyvä juttu, ja olen tyytyväinen, että juuri minulle soitettiin, mutta muutos lomailuun on niin räikeä ja yllättävä, että hermoni ovat olleet aika kireällä.

Mutta se purnaamisesta. Tänään olen nukkunut päikkärit, joten maailma näyttää pikkuisen valoisammalta! Ehkä voitan itseni ja uskallan tänään vihdoin avata sähköpostini. Nyt kirjoitan teille kuulumisia matkalta. Olenpas reipas. Jaan matkakokemukset osiin, koska yksi iso postaus olisi sekava. Ei sillä etteikö tämäkin postaus olisi.

Tässä ensimmäisessä osassa luvassa matkalla otettuja kuvia heinäkuun päivän asuista, niiltä osin kun niitä jaksoin kuvailla ja postailla Instagramiin. Luvassa myös höpinää vaatteista ja pari päivän naamaa. Sori, että on aina sama naama. Koska yritän kunnostautua bloggaajana, yritän kertoa jotain vaatteiden alkuperästäkin. Kyllä, blogtasticia ruudun täydeltä tiedossa!

Aloitetaan virallisesta matkustushatusta. Koko seurueellamme oli samanlaiset Nintendo-lippikset ja niitä piti pitää aina, kun matkustimme. Hatut sain EMP:ltä matkasponssina, ja kerron niistä lisää lähiaikoina EMP:n blogissa! Lepuuttakaa silmiänne tässä superrad MRV:ssä:

Vielä koto-Turussa, joten uskalsin leijua

Ostin reissulle myös muutamia vaatteita aiemmin parjaamastani H&M:stä. Tässä niistä yksi:

Hampurin kämpästä

 Olimme muuten ostaneet Siperianhuskyn kanssa samaan aikaan samanlaiset bodyt! One mind, two bodies. Hehehee, get it? Huskyllä luki vaan että SWAG. Body on sellaista uikkarikangasta, joten voisin ihan hyvin käyttää tätä uikkarinakin. Lisäksi siitä tuli mieleen ala-aste, sillä minulla oli silloin sellainen ällö haaleanoranssi body. Ysäri on takasin.

Koko ajan oli hirveä helle, joten näette paljon paljasta pintaa. Ensimmäinen matkakohteemme oli tosiaan Hampuri, ja tässä olemme toisen maailmansodan aikana reikäiseksi pommitetulla kirkolla:

Flamingot tuovat trooppista tunnelmaa helteiseen Hampuriin!

Hame on Ebaysta, ja olen kertonut siitä täällä aikaisemminkin. Ostin reissulta jonkin verran vaatteitakin - esimerkiksi seuraavan kuvan Ramones-leopardi-paidasta tuli heti yksi lemppareistani! 

Tässä iltaelämää Hampurin Sternschanzella

Samasta kaupasta (oisko ollu Pimkie) Ramones-paidan kanssa löysin tämän sinisen perushameen ja allaolevan viidakkoaiheisen kietaisupaidan. Se on myös ihana! Ikävä kyllä minulla ei ole paidasta tarkempaa kuvaa, mutta yritän muistaa esitellä sitä täällä joskus myöhemmin. Lepuuttakaa silmiänne ihanassa mäykyssä ja minun krapulaisessa olemuksessani:

Hampurilainen mäykky <3 Pääsin lähikosketukseen!

Hampurista lähdimme Amsterdamiin. Siellä tapahtui ihmeellisiä asioita! Ilmeisesti olen Amsterdamissa muodissa, koska ihmiset tulivat jatkuvasti kehumaan minua kauniiksi. Ihan käsittämätöntä, sillä Suomessa tosi harvoin saan kuulla mitään sellaista, eikä samanlaista käynyt Hampurissa tai Barcelonassakaan. Ja ihan sama naama oli, tarkistin. Siis yhden päivän aikana kaupungilla kävellessäni tuli KYMMENEN (joo, laskin) ihmistä kommentoimaan jotakin mukavaa. Naisia ja miehiä. Okei, yksi niistä oli känniääliö (joka karjui kadun toiselta puolelta "YOU! You're beautiful!"), mutta muuten kaikki ihan selvin päin ja normaaleja ihmisiä. Illalla jollakin terassilla istuessamme joku mies suorastaan ylisti minua ja tuli istumaan pöytäämme. Minä istuin vaivaantuneena suomalaisena ja tuijottelin margaritaani, joten hän jatkoi minun kehumistani seurueemme miehille. Okei, kyllä siitä tulee väkisinkin hyvä mieli, kun tuntematon ihminen sanoo että minunlaisiani naisia on yksi miljoonasta ja olen suorastaan Mont Blanc, mutta oikeasti - what is up with Amsterdam?

Huh, nyt jo valmiiksi ylipaisuneesta egostani takaisin vaatteisiin. Tässä mekko, jonka ostin samalla kertaa H&M:stä kuin yllämainitun bodynkin. Typerä Instagram-muokkaus häivyttää mekon värejä, mutta se on ihanan pastellinen mintunvihreä. Hattu on Seppälästä ja laukkukin H&M:stä. Kappas, ihan kivan asukokonaisuuden voi saada aikaan siis ketjutuotteidenkin kamoilla. Olen kuvassa van Gogh -museossa ja itsensä taiteilijan makuuhuoneessa. Tai ainakin hänen maalauksensa edessä. Tai oikeastaan hänen maalauksensa kopion edessä. Käytännössä siis melkein van Goghin sängyssä!

Tämä museo oli käynnin arvoinen!

Amsterdamissa olimme jo hiukan väsyneitä, joten istuskelimme yhden päivän puistossa. Ikävästi juuri silloin rupesi satamaan, mutta parhaat asiat tapahtuvat usein juuri tällaisten ikävien asioiden yhteydessä. Menimme sadetta pakoon sillan alle, ja siellä oli kunnon jamit! Sillanalus oli täynnä ihmisiä, meillä oli viiniä ja katusoittaja soitti kitaraa. Mikä olisi voinut olla paremmin?

Elämää sillan alla. Päällä tuubitoppi ja mauttomasti näkyvät rintsikat.

Naamatunnelmia puistosta ennen kuin rupesi satamaan

Amsterdamissa piti tietysti vierailla punaisten lyhtyjen alueella. Olin aika järkyttynyt, vaikka Hampurissakin näki prostituoituja. Naiset esittelivät itseään ikkunoissa kuin kauppatavaraa (mitä he ruumiiltaan tietysti olivatkin), ja olivat jotenkin niin surullisen samannäköisiä. Kaikilla kilo meikkiä naamassa, minishortsien nappi auki ja kasvoilla harjoiteltu ilme. En tiedä, olisinko ollut iloisempi, jos ikkunoissa olisikin ollut tavallisia naisia, omanlaisissa vaatteissaan ja meikeissään, en kai. Mutta jotenkin se muotti, jonka läpi jokainen nainen oli ajettu - sitäkö tosiaan halutaan ostaa?  Ja missä olivat miesprostituoidut? En vain tajua tätä maailmaa. No mutta, maailman parantamisesta brutaalisti oman navan tuijotukseen - katsokaa mun asua!

Hymy on vähän jäykkä punaisten lyhtyjen aiheuttaman järkytyksen jäljiltä

Ostin tämän mekon katumarkkinoilta. Se on aivan ihana! Tässä pari lisäkuvaa asusta ja samalla vähän Amsterdamin kotimme eli asuntolaivan kantta:

Otin matkalle mukaan muuten korkkarit, mutta en käyttänyt niitä kertaakaan. Kaiken sen kävelyn jälkeen en vain viitsinyt laittaa niitä edes iltamenoihin! Tässä viimeinen päivämme Amsterdamissa ja minun kätevä ratkaisuni huonoon hius- ja naamapäivään:

Turbaani kirpparilta ja tietty Ramones

 Matkamme pää oli Barcelona, jossa etsimme tiemme tietysti heti rannalle. Tässä bikiniselfie:

Ostin reissulta uudetkin bikinit, mutta ne eivät nyt päässeet kuvaan. Emme tietenkään vain lötkönneet rannalla, ehei! Harrastimme myös kulttuuria, jopa niin tosissamme, että vuokrasimme auton ja ajoimme Dali-museolle. Tässä Dalin munat ja munapää-MRV:

 Tässä vielä parempi kuva. Yritän sisäistää munuuden.

Hame on samasta paikasta kuin se aiempi sininen samanlainen. Tässä vähän mäykkyfiiliksiä ja vuorifiiliksiä:

Kävimme myös Gaudin Güell-puistossa (eli kuten me barcalaiset sitä kutsumme: kellipuistossa). Olin jo niin väsynyt, etten jaksanut panostaa pukeutumiseen, joten päässäni on vuoristosta ostettu iso hattu suojaamassa auringolta, yöpaita (joo) ja aurinkolasit.

 Huh! Sitten pääsimmekin kotiin. Kerron tarkemmin reissun aktiviteeteista, matkaseurasta ja vinkeistä myöhemmin. Tässä teille vielä päivän asu elokuulta (heinäkuu jäi vähän vajavaiseksi), kun olimme päässeet turvallisesti koto-Suomeen. Yritin pukeutua fiksusti erääseen tapaamiseen, joten vaihdoin yöpaidan mekkoon ja lipuläpy-sandaalit korkokenkiin like a lady.

Kivaa elokuuta! Yritän nyt palailla blogin pariin intensiivisemmin.

ps. Tässä vielä vähän hauskuutta päiväänne ja erikoisherkkua VBM:n salaiselle ihailijalle:

Paremmat moovit kuin Jorma Uotisella, sanoisin!