tiistai 5. toukokuuta 2020

Menkkakalenteri muuttaa elämäsi

Oletko kuullut kuukautiskalentereista? Teimme Sandran kanssa itsellemme sellaiset, ja nyt en voi muuta kuin ihmetellä, miten en ole tehnyt tätä jo 20 vuotta sitten, kun kuukautiseni alkoivat. Oikeasti, mitä hittoa? Minut ovat pettäneet vanhemmat naiset, koulujärjestelmä ja media.

Jälleen kerran väitän, että jos cismiehillä olisi menkat, niille olisi työpaikoilla omat järjestelynsä, yliopistoissa oppiaineensa ja pyhät tamponikirkot joka kulmalla. Nyt sen sijaan joutuu joidenkin kanssa väittelemään, onko PMS oikea ilmiö, saako menkkaside kädessä kävellä vessaan (se on hei NOLOA!) ja että kannattaako kuukautiskipuihin ottaa särkylääkkeitä vai kestää vaan hampaat irvessä ja Jeesus mielessä hymyillen, kun kirjaimellisesti elimestäsi repeytyy irti verisiä suikaleita. Urpot.

Pukeudun nykyään menkkojen aikaan punaiseen!
Kuukautishäpeä ja tietämättömyys menkoista elää ja voi hyvin. Viimeisin typerys, joka tuli menkkahäpeäkaapista ulos ja nolasi itsensä, on aikuinen mies Peter Nyman. Hän twiittasi niin typerän jutun, että ei todeksi uskoisi.  Ei helvetti.


Juuri kun kuvittelin, että menkkahäpeä kuuluu 20 vuoden takaiseen elämääni ja että nykyään asiat on eri tavalla! Tämä stigma pitää purkaa ja sitä varten menkoista pitää puhua, aina vähän äänekkäämmin kuin kuvittelisi olevan tarpeellista. Eräs aktivisti sanoi asian hyvin, ja käännän ajatuksen tähän vapaasti:

Yksi syy sille, että me rinnalliset ja kohdulliset emme itsekään tiedä, miten kaikki toimii ja mikä kehossamme on normaalia ja mikä ei, on se, että kaikki keskustelut vartaloistamme luokitellaan pornografiseksi. Kun oma vartalo on seksualisoitu, halusi sitä tai ei, ja tärkeä tieto luokitellaan k-18-sisällöksi, ei vain pääsy informaatioon vaikeudu, vaan sen saamiseen liitetään stigma ja rangaistus, etenkin yhteiskunnan näkökulmasta. @lingerieaddict



Yksi syy punaiseen pukeutumisessa menkkojen aikaan onkin stigman poistaminen ja se, että kun ihmiset kysyvät minulta asiasta, voin puhua menkoista. Toinen on se, että punainen sopii minulle ihan hel-ve-tin hyvin ja antaa voimaa. Kun Sandra ehdotti punaiseen pukeutumista, muistin heti lapsena lukemani Alexander Dumasin Kamelianaisen. Siinä on kurtisaani, joka kantaa mukanaan aina kamelioita - 25 päivänä kuukaudessa ne ovat valkoisia ja 5 päivänä punaisia. Kun kameliat ovat punaisia, hän ei ota vastaan miehiä. Tätä pidettiin niin mystisenä! Luin kirjan 20 vuotta sitten, mutta muistelen, että kirjassa ei ikinä selvitetty syitä kamelioille. Se oli kuitenkin lukijalle ilmiselvää. Ajattelen, että jatkamme Kamelianaisen perinnettä!


Mutta, takaisin kuukautiskalenteriin! Nyt kerron teille, miten se tehdään. 


Nykyään menkkoihin on olemassa monenlaisia appeja, jotka kertovat, kun menkat ovat alkamassa, ja joihin kirjataan oireita. Kuukautiskalenteri ei kuitenkaan ole tällainen, vaikka siinä vähän sama ajatus onkin.


Eli yllä näette kalenterin idean. Ensin piirretään tuollainen ympyrä (tai tässä saa olla luova - voi piirtää, mitä tykkää). Se jaetaan neljään osaan: talveen, kevääseen, kesään ja syksyyn. Talvi on menkkojen aika, kevät pre-ovulaatio, kesä ovulaatio ja syksy PMS.

Seuraavaksi sinun pitäisi tietää kuukautiskiertosi pituus eli kuinka monta päivää on kuukautistesi ensimmäisestä päivästä seuraavien kuukautisten ensimmäiseen päivään. Minulla kierto on 25-26 päivää, Sandralla 31. Keskimääräinen kierto on 28 päivää.

Seuraavaksi päiovät jaetaan kierron eri vaiheisiin. Kun tekee menkkakalenteria ekaa kertaa, voi jakaa päivät vaikka ihan tasan. Myöhemmin, kun seuraa omaa oloaan, voi sitten päivittää kalenteriaan. Kierto alkaa kuukautisista eli talvesta. Itse laitoin ensimmäisellä kerralla 26 päivääni seuraavanlaisesti:

TALVI 1.-5.
KEVÄT 6.-13.
KESÄ 14.-21.
SYKSY 21.-26.

Sitten merkkasin kalenteriini (sellainen perinteinen paperinen, jolla ei nyt eristäytymisen ja kaikkien menojen peruuntumisen takia olekaan muuta käyttöä) nuo päivät koodilla T1, T2 jne.


Minulla on ollut kuukautiskalenteri hieman yli kuukauden käytössä ja se on tosiaan muuttanut elämäni jo nyt. Kaikki ne aikaisemmin epämääräiset olotilat, tuntemukset ja tunteet ovat saaneet merkityksen. Se ei kuitenkaan ole kalenterin paras puoli: nyt saan kaikesta niin paljon enemmän irti!

Oletko joskus ihmetellyt, miksi uuden harrastuksen aloittaminen ei kiinnostakaan, vaikka ilmoittautuessasi siihen olit aivan intoa täynnä? Tai miksi ihana lämmin kylpy ei tunnukaan yhtä houkuttelevalta kuin edellisellä viikolla? Miksi ekat deitit menevät todella hyvin, mutta toisilla innostus on hävinnyt? Miksi inhoat omaa naamaasi, vaikka juuri viime viikolla olosi oli hehkeä kuin Afroditella? Älä enää ihmettele!

Seuraava askel nimittäin on se, että rupeaa suunnittelemaan tekemisiään ja asioitaan kuukaudenkierron mukaan. Talvi ja syksy ovat introverttiaikaa ja kevät ja kesä ekstroverttiaikaa. Luovat projektit, taide, ihmisten tapaaminen, uusien harrastusten aloittaminen kannattaa sijoittaa kevääseen ja kesään. Kesä on parasta aikaa deittailla, esiintyä ja käydä vaikka työhaastattelussa. Silloin hehkuu ja on parhaimmillaan. Syksy ja talvi ovat rauhoittumisen, itsensä hoidon ja hemmottelun aikaa. Silloin kannattaa meditoida, reflektoida, tuntea tunteita ja antaa itselleen armoa.




Suosittelen kalenteria erityisesti, jos on ongelmia mielialan kanssa. Osasin ennenkin toki yhdistää mielialojen muutokset esimerkiksi PMS:ään, mutta nyt tiedän täsmälleen, missä kierron vaiheessa menen ja mitä odottaa. Siksi tiedän, että sinä yhtenä päivänä, kun minulla on raivopäivä, minun ei kannata puhua ihmisille, jotka saavat minut ärsyyntymään. Niinä kahtena päivänä, kun minulla on ruma olo, en jää jumittamaan peilin eteen ja ahdista itseäni enempää. Tunnen, milloin ovulaatio tapahtuu. 

Mielialojen lisäksi ymmärrän nyt myös kehoani muutenkin, etenkin ihoani. Minulla on hormoniakne, ja nyt osaan hoitaa sitäkin paremmin. Teen kemiallista kuorintaa syksyllä ja talvella, ja sitten taas keväällä mekaanista kuorintaa. Osaan ajoittaa särkylääkkeiden syönnin tarpeeksi aikaiseen vaiheeseen, eivätkä kivut ehdi alkaa ja siksi ne eivät pääse yhtä pahaksi kuin ilman tätä tietoa. Tiedän, milloin minulla on menkkojen runsain päivä ja osaan varautua.

Kalenteri auttaa ymmärtämään itseään ja olemaan itselleen armollinen. Jos menen vaikkapa syksyn aikaan tapaamaan ystäviäni baariin, voin jo lähtiessä asennoitua niin, että nyt en ole se, joka tanssii pöydillä ja se on ihan ok. Voin kertoa kavereillenikin asiasta. Asioista ei tarvitse luopua, esimerkiksi olla sopimatta deittejä syksyyn tai talveen - voi vaan keksiä introverttiaikaan sopivaa tekemistä, esimerkiksi leffaillan.

On ihanaa, kun ymmärtää itseään näin paljon paremmin. Samalla suututtaa aivan älyttömästi, että tämä tieto on minulta ollut riistettynä 20 vuotta! Tästä pitäisi pitää jokaiselle lapselle kunnon koulutus ja menkkakalentereita tulisi myydä onnittelukorttien vieressä. Kehon tuntemuksista eri kuun vaiheessa pitäisi keskustella terveystiedon tunnilla. Ihan raivostuttavaa.

Kun minun kummitytölläni alkaa menkat, aion askarrella hänen kanssaan kuukautiskalenterin, leipoa kuukautiskakun ja käydä ostamassa juuri sopivan värisen kuukupin.


10 kommenttia:

  1. Hyvä teksti. Minulla on myös vahva veikkaus, että jos menkat olisivat rikkaan, valkoisen, autoilevan, lihaa syövän, keski-ikäisen cisheteromiehen ongelma, niin niihin olisi keksitty jo tuhat kertaa paremmat lääkitykset, eikä tietoa pantattaisi ja aiheesta puhumista häpeiltäisi!

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä! Itsekin olisin halunnut tämän tietää jo silloin 20 vuotta sitten. Itselle ei valitettavasti punainen sovi yhtään, joten pukeutumisellani en lähde tähän mukaan.

    VastaaPoista
  3. Jos olisin kummityttösi, en tulisi kertomaan sinulle kun menkat alkaa. Miettisin että minä vajakkina tuo minua pitää, kun luulee että en osaa itse kuukuppejani ostella. Puhut että jokainen tuntee itsensä parhaiten yms, mutta väkisin oot kummitytölle ostelenassa itse haluamias asioita? Entäpä jos hän haluaakin pitää siteitä? Entä jos kummitytölläsi ei ole pakottava tarve jauhaa kuukautisista, kuin sinulla? Entäpä jos kummityttöäsi juuri kiinnostaa enemmän deittailu ja elokuvissa käynti, kun jaarittelu asioista ja vaan "kunhan nyt jostain pääsee kitisemään TASA-ARVON nimissä"-jutut? Entäpä jos hän haluaakin mielummin tehä jonkun spermakalenterin, esim että missä kuussa tulee eniten ja missä vähiten? Spermakin on luonnollinen asia, mutta miksi on noloa jos tulee ennenaikaisesti tai vaikka kesken päivän? Tai jos iskee Stondis kesken päivän? Pitäiskö miehienki alkaa pakottaa kyrpiään joka puolelle koska STONDIS ON NORMAALIA!! Vittu hommatkaa oikea harrastus.

    VastaaPoista
  4. Etukäteen tehtävä menkkakalenteri sopii säännölliseen kiertoon. Jonkinlaista kirjanpitoa kannattaa pitää niidenkin, joilla menkat on epäsäännölliset. Kierron pituus voi vaihdella niin paljon, että mitään suunnitelmia ei sen mukaan kannata kyllä yrittää tehdä, mutta muutamien edellisten menkkojen tiedot auttaa esim lääkärissä asioidessa. Varsinkin, jos selvitetään jotain hormonitoimintaan liittyviä asioita.

    VastaaPoista
  5. Kotikasvatustani pidetään edelleen epäsovinnaisena, ja se hämmentää minua vielä tänäkin päivänä, minua, yli 40v naista. Äitini kertoi minulla kuukautuskierrot vaiheet ja niihin mahdollisesti kuuluvat kehon ja mielialan muutokset jo ennen kuin omani edes alkoivatkaan. Äiti kehotti tarkkailemaan ja muistamaan, onko mitään erityistä (finnejä, raivoa, kipuja jne.). Oma isäni osti tavallisilla kauppareissuilla perheen naisten tarvitsemat erilaiset siteet ja tamponit ilmeenkään värähtämättä (aika ennen kuukuppeja).
    On todella outoa ja pelottavaa, että ihmiset joutuvat etsimään tavallisistakin kehon toiminnoista tietoa, ja myös hyväksyntää tuntemattomilta ihmisiltä.
    Tänä päivänä osaan olla jo kiitollinen siitä, että vanhempani puhuivat noloistakin jutuista niiden omilla nimillä.
    Joskus kannattaa kasvaa "friikki-sirkuksessa": kaikki kehooni liittyvä on ollut aina helppo hyväksyä, synnytyksistä kuukautisiin, imetyksestä lihomiseen tai laihtumiseen.

    VastaaPoista
  6. Leivotaan se menkkakakku yhdessä 🔥🔥❤️❤️

    VastaaPoista
  7. Jännä juttu miten kaikille muille täysin avoin tieto on teiltä feministeiltä mystisesti pimitetty? Ja sitten kun löydätte lopulta tiedon lähteille, siitä täytyy tehdä suurikin numero?

    Itselläni alkoi kuukautiset (stigmatisointia on myös se, että ei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä vaan kömpelöillä anglinismeilla) vuonna -92 ja noin vuodesta -95 olen kyllä ihan tarkkaan tiennyt koska ja miksi on nätti olo ja koska hermoa kiristää ja mksi, koska on runsain päivä ja miten siihen varaudutaan jne. Ja minulla on sentään tavattoman epäsäännöllinen kierto.

    On turha syytää järjestelmää jos itse ei ole osannut hakea tietoa -tai ottaa annettua tietoa vastaan.

    Mikään mystinen patriarkaatti ei estä naista tuntemasta ruumistaan vaan se oma vimma tuijottaa peiliin sen sijaan että kuuntelisi itseään ja selvittäisi itselleen faktat. Kukaan meistä nykyisistä kuukautisikäisistä ei yksinkertaisesti voi väittää, että tietoa ei olisi ollut saatavilla, kun kirjastot on avoinna kaikille ja ihan lääketieteellisiäkin kirjoja saa lukea kuka hyvänsä -myös teini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta varmasti. Mutta kaikki meistä eivät ole kasvaneet avoimen tiedon ympäristössä, mutta esimerkiksi fundamentalistisessa uskonnollisessa piirissä missä pelkästään pimppi on jo kiellettyä kielenkäyttöä. Menkat saattavat olla myös asia jonka esilleotto on syntiä. On meillä onneksi mahdollisuus kavereiden kautta saada tietoa asioista joista ei saa puhua ääneen mutta sitäkin vahditaan.

      Poista
    2. Ihan totta varmasti. Mutta kaikki meistä eivät ole kasvaneet avoimen tiedon ympäristössä, mutta esimerkiksi fundamentalistisessa uskonnollisessa piirissä missä pelkästään pimppi on jo kiellettyä kielenkäyttöä. Menkat saattavat olla myös asia jonka esilleotto on syntiä. On meillä onneksi mahdollisuus kavereiden kautta saada tietoa asioista joista ei saa puhua ääneen mutta sitäkin vahditaan.

      Poista
  8. Kannattaisi ehkä arvioida tuota sinun ja tämän Sandran ystävyyssuhteen laatua. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että olet hänelle jonkinsortin käskyläinen. Millainen ihminen hän oikein on?

    VastaaPoista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin. Elämästä ahdistuneiden pikkulassukoiden raiskausuhkausten takia olen ottanut käyttöön kommenttien moderoinnin - miten surkea loppu sananvapaudelle!