keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Turhamaisuus? Sehän on tarvemaisuus!

Olen aina ollut käytännön ihminen. Ja aika ärsyttävän kätevä sellainen. Olen tehnyt erilaisia Herkuleenkin haastavia urotöitä, kuten pakannut Fiat Puntoon koko Ikea-reissun ostokset (joihin sisältyi mm. sängynrunko ja kirjahylly) ihan vain, koska olin päättänyt, että ne mahtuvat sinne. Olen järjestänyt juhlat sadalle hengelle, ruokkinut seitsenhenkisen perheen viikoksi 50 eurolla ja kaikenlaista muuta.

Nyt pikkuhiljaa kuitenkin olen löytänyt itsestäni turhamaisuuden! Olen toki aina tykännyt kauniista asioista ja olla kauniina, mutta käytäntö on aina mennyt ulkoisten juttujen ohi. En todellakaan lähde keikalle korkkareissa (paitsi mukavissa kiila- tai tolppakoroissa) ja laitan aina kahvin meikin edelle aamuisin. Mutta yhtäkkiä huomaankin valitsevani kauniita sisustusesineitä, vaikka ne vievät tilaa oikeasti tarvitsemiltani asioilta (jotka joudun nostamaan esille sitten käyttöä varten, tosi epäkäytännöllistä!). Esimerkiksi sohvani valitsin ihan puhtaasti ulkonäön takia. Siinä ei ole kauhean mukavaa makoilla, mutta se näyttää niin kauniilta.

Yksi tällainen turhamainen esine on kylpyamme. Eihän siitä mitään hyötyä oikeasti ole, mutta kun se on niin ihana. Minulla on suorastaan jumalainen olo, kun kylven!

Jumalatar Goddess-kylvyssä
Maksan mielelläni sen hinnan, että kylppäriini ei mahdu mitään muuta eikä ainakaan pesukonetta (jolle huoneessa olisi muuten tilaa). Luovuin kuivaavasta pesukoneestani, joka oli maailman nerokkain keksintö, ja raahaan valtavia vaatesäkkejäni säännöllisesti kellarin pyykkitupaan ja ripustelen niitä kuivumaan.

Kylppärini on niin pieni, että kylpyamme piti kuljettaa sinne pystyssä. Ammeeseen astutaan suoraan oviaukosta Vessa on erikseen sentään!
Joku voisi ehkä ajatella, että muutos on huonompaan suuntaan. Kuitenkaan koskaan en ole nauttinut elämästä näin paljon! Olen ennenkin tästä paasannut, mutta elämä koostuu pienistä iloista ja pienistä hetkistä, ja jos aina paahtaa eteenpäin vain käytännön asiat mielessä, ei ikinä saa nauttia työn tuloksista. Siksi ihan mielelläni nautin nyt kaikesta saavuttamastani.

Ihan vielä loppuajatuksena: ärsyttää, että kauneuden arvostamista nimitetään turhamaisuudeksi. Onko taide turhaa? Täytyykö esineen olla ruma ollakseen kunnollinen? Miksi kulttuuriin osallistuminen vaikuttaa ihmisen mielialaan ja elinikään? Ihmisellä on jonkinlainen tarve silmää miellyttäviin asioihin, ja olemme kautta aikojen kaivanneet ja tehneet ympärillemme kauneutta ja vaalineet esteettisiä asioita, joten todella on todella tekopyhää kritisoida turhamaisuutta. 

1 kommentti:

  1. HA! On todettu ihan legit tutkimuksilla, että pelkästään se, että tyyppi kattoo kuvia, tuottaa mielihyvähormoneja ja mm. nostaa kipukynnystä ja vähentää kipua. Eli estetiikka=terveyttä. In your face taiteen ja turhamaisuuden arvostelijat! Kylpy, kivat esineet ja muuki hedonismissa pelehtiminenhän on yks suurimmista ympäristöteoista. Ihminen on ihmisympäristölleen ihan ihmisperse, jos ei tajua nauttia elämästään.

    VastaaPoista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin. Elämästä ahdistuneiden pikkulassukoiden raiskausuhkausten takia olen ottanut käyttöön kommenttien moderoinnin - miten surkea loppu sananvapaudelle!