maanantai 18. syyskuuta 2017

Pissisestetiikka ja grl pwr

Olen syntynyt vuonna 1988. Tämä tarkoittaa sitä, että ollessani juuri siinä tyttö- ja poikabändi-iässä eli nelos- ja vitosluokilla Spaissarit olivat kova juttu. Lisäksi toki myös Bäkkärit, mutta koska tässä pohdin nyt tyttövoimaa, jätetään ne pois. Suomalaisista bändeistä ikäiseni kuuntelivat muun muassa Naikkareita. Nylon Beatin ilmaiskeikka Kokemäenjoen rannassa taisi itse asiassa olla elämäni eka keikka.

Spaissarit ja Naikkarit tulivat mieleeni, kun kiertelin vaatekauppoja. Viime keväänä kauppoihin alkoi tulla paljon kaikenlaisia feminismipaitoja. Jee! (Näiden tuotantoon liittyy tietenkin joitakin ongelmia, mutta niitä olen pohtinut toisessa postauksessa, joten ei keskitytä tässä siihen.) Nyt tänä syksynä paitoja näkyy vieläkin enemmän. Tosi monet ketjut tuntuvat lähteneen tähän mukaan. Jotenkin minulle tuli olo, että olen kokenut tämän ennenkin. Asiaa pohdittuani tajusin, että joka piolella näkyvä grl pwr toi mieleeni 90-luvun girl powerin - joo, sama asia, mutta enemmän kirjaimia. En tiedä, mikä ero on. Grrrrrl power muuttui girl poweriksi ja nyt se on sitten vieläkin lyhyempi. Girl powerista ja Spaissareista on muuten kirjoittanut tosi hyvän pohdinnan Hesarin toimittaja Venla Rossi - kannattaa lukea se täältä.


Muistan itsekin, miten tärkeä bändi Spice Girls minulle ja ystävilleni nuorena oli. Perustimme itse "bändejä" (hävettää), keräsimme Spaissari-valokuvia (halusin olla Victoria) ja näytimme kuvissa Victorian ja Emman sormimerkkejä (voitonmerkki tai etusormella osoitus kameraan) tai kieltä, kuten Scary Spice Mel B. Vaikka eka levyni ikinä olikin ollut punkrockia ja minua oli aivopesty ACDC:llä lapsesta asti, Spaissarit iski (ainakin pariksi vuodeksi) ja täytti jonkun idoliaukon. Samaa, mutta vähän pienemmässä mittakaavassa, teki Naikkarit. Tosin heidän esimerkkinsä oli ehkä jollain tasolla jopa läheisempi, sillä he olivat suomalaisia ja siten lähempänä omaa arkea.

Apua, sori huono laatu! Tässä oon nelosella tai vitosella tulevan bändikaverini kanssa :D 
Vaikka olen iloinen vaateketjujen feminismipaidoista ja ajatuksesta, että feminismi ja Girls support girls -ajattelu on nyt muotia, minua hieman huolestuttaa. Kirjallisuuden opinnoistani olen oppinut sen, että villitystä seuraa aina vastakkainen villitys. Jostain syystä ihmiset haluavat mennä ääripäästä toiseen, en tiedä mikä siinä on.



Omat kokemukseni ysärityttövoimasta myös tukevat tätä pelkoa. Ei tarvinnut nimittäin mennä kuin muutama vuosi eteenpäin, kun girl power vedettiin ihan lokaan ja muutettiin pissismiksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kaverien kanssa hengailu ja tyttöporukoiden äänekkyys ja nauru olikin pilkan aihe. Tyttöjen juhlimista ja alkoholinkäyttöä kauhisteltiin (vaikka esim. täältä käy ilmi, että vaikka tyttöjen alkoholinkäyttö nousi, se nousi samalle tasolle poikien kanssa). Olikin noloa kiinnittää huomiota ulkonäköönsä. Myös tyttöjen seksuaalisuutta ruvettiin pilkkaamaan - tai ehkä tämän asian kohtasin vasta yläkouluiässä, mutta joka tapauksessa, "huora" oli aika yleinen haukkumanimi joka tilanteeseen. Muistan ikuisesti äm-irc-tytöt, jotka olivat vain tehneet sen virheen, että menivät iskemään poikia kännissä ja sitten heistä tulikin kaiken kansan pilkan kohteita.

Tuntuu, että kaikki, mikä miellettiin liittyvän nuoriin tyttöihin, oli jotenkin noloa. Stringit, siideri, Demi, kikattaminen, meikkaaminen, poppi, pinkki väri, purkan syöminen, suhahtava stadi-s, tunteiden näyttäminen ja kimeä ääni. Naisidolit vedettiin lokaan: Britneyn sekoilusta suorastaan innostuttiin, Parisin seksivideo oli julkista riistaa, Spaissarien riidoista reviteltiin otsikoita.

Omg, tässä ainoa kuva, jonka löysin minusta housuejn alta näkyvissä stringeissä! Taitaa olla kasi-ysiluokalta. Älkää tuomitko minua LOTR-julisteista :D Tai rannenauhoista! TAI STRINGEISTÄ!
Aivopesuun kuuluu, että myös tytöt itse alkavat karttaa näitä asioita ja mieltää ne naurettaviksi. Tekniikka on hajoita ja hallitse. Itsekin pilkkasin pissiksiä. Nyt olen sitä mieltä, että vilkkuvat stringit olivat ehkä paras kapinoimismuoto ikinä. Minulta meni aikanaan täysin ohi pissismin anarkia, kun keskityin olemaan niin syvällinen ja synkkä. Ymmärrän, että ehkä kaikki pissiksiin liitetyt asiat eivät olleet niin positiivisia, mutta osa oli kyllä ihan turhaan kauhisteltuja. Miettikää nyt esimerkiksi sitä, mistä termi pissaliisa tulee: tytöt pissivät puskiin kännipäissään, eivätkä niin katsoneet, onko paikka yksityinen. Eihän se kaunista varmasti ole, mutta haloo - miehet ovat kuseksineet ympäriinsä aina.


Nyt olen ilokseni huomannut, että pissaliisuuteen liitetyt jutut ovat alkaneet taas olla neutraaleja. Tyttöporukat ovat cool, ulkonäköönsä saa kiinnittää huomiota, Instagramissa leviävät rakastavat meemit Britneystä ja Parisista. Myös tässä Erinin (Nylon Beat!) ja Sofan uudessa biisissä on mielestäni aika lailla pissisestetiikkaa!



Biisiä ei ole ikävä kyllä Youtubessa, mutta toivottavasti teillä kaikilla toimii Spotify. Tässä on meinaan kuuntelemisen arvoinen kappale, jopa menkat mainittu.

Tässä siis syy siihen, miksi minua vähän huolestuttaa tämän ja ysärin girl powerin yhtäläisyydet. Toivon vain, että tämän ajan tiedostavuus siirtyy myös trendeihin - ehkä nuoret ottavat selvää asioista, joita he mainostavat vaatteissaan, ja estävät itse vastaiskun. Muoti toimii niin ovelasti, että on jotenkin hirveän vaikea ymmärtää, milloin asenneilmasto alkaa muuttua.

Minua kiinnostaa tietää, mitä mieltä olette ajatuksistani pissiksistä. Olenko mielestänne aivan hakoteillä? Kuka muu muistaa pissisvihan? Olen pohtinut tätä asiaa nyt jo hetken aikaa ja oli aika vaikeaa saada mietteet kirjoitetuksi järkevään muotoon, joten palaute on tervetullutta.

8 kommenttia:

  1. Nyt kun sanoit, niin juurikin nuo pissisleima-asiat on niitä, joita itse halveksuin, ja juurikin siksi, koska ne oli niin pissistä. Ne ovat myös jääneet halveksintalistalle, ja koin tarpeelliseksi perustella kerran ystävälleni, miksi ostin stringit. "en minä näitä yleensä käytä, haluan vain kokeilla, tuskin alam käyttämään". En muuten alkanut käyttämään, mutta nytpä pohdin, johtuuko se oikeasti epämukavuudesta vai mielikuvasta jollaiseksi en halunnut tulla leimatuksi.
    Valaiseva teksti!

    VastaaPoista
  2. Oho, en ole ikinä ajatellut pissismiä tältä kannalta! :D Itse paheksuin, halveksuin ja vihasinkin pissaliisoja kaikkea pissismiin liittyvää, koska meilläpäin pissikset olivat pitkälti poikkeuksetta myös koulukiusaajia. Minä olin tietysti yksi niistä kiusatuista. Koin, että pissismiin kuului erottamattomana osana asiaton käytös kanssaihmisiä kohtaan, etenkin kaikkia ei-pissiksiä, joita pissisten piti luonnollisesti nälviä epämuodikkuudesta, vähäisestä alkoholinkäytöstä ja hillitystä meikkaamisesta ynnä muusta. Sellaista en toki suvaitse, joten he ansaitsivat syvän halveksuntani. Olen ehkä lapsellinen, kun en halua antaa menneitä anteeksi ja pohtia pissismiä positiivisesta tai edes neutraalista näkökulmasta. >:(

    VastaaPoista
  3. Ai niin, piti myös sanomani, että minusta kenenkään ei pitäisi pissiä ympäriinsä julkisilla paikoilla! D:

    VastaaPoista
  4. Hei sori mut äm irc tytöt - video oli sen polttariporukan ja tyttöjen yhdessä suunnittelema juttu! ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä onko tämä koku urbaanilegenda. Tunenn yhden noista tytöistä ja hän ei ainakaan ole kertonut mitään tällaista, vaan aika päinvastaista.

      Poista
    2. Eikä oikeesti! Sorry my bad. Joskus oli joku äm irk -videon kotisivu, jossa sanottiin niin. Taas sitä usko johku pöljään, vaikka itseään niin kriittisenä pitääkin.. Mutta meibijees että tämä selvisi näin vuosienkin päästä!

      Poista
  5. En ollut aiemmin huomannutkaan/tiedostanutkaan tuota pissis-salaliittoa! Kiitos siitä. Mutta oon kyllä huomannut tuon vaatefirmojen systeemin. Esimerkiksi joku aika sitten oli hirveen muotia olla vihainen, mutta nyt on sitten semmonen empatia-kiltteys-tuulahdus. Ehkä se ei oo niin selkeärajainen tai vahva kuin ite kuvittelen, mutta kuitenki.
    Onpa kamalaa, miten salakavalasti muoti ja suuntaukset ohjaa tai ainakin törkkii ajatusmaailmaa ja asenteita eri suuntaan. Pitää olla hereillä...

    VastaaPoista
  6. Hei ihan todella hyvä kirjoitus. Mä mietin pitkään, että miksi mä salasin mun kiinnostusta meikkaamiseen ja miksi meikkaamisessa oli mulle pitkään sellainen häpeän leima. Mutta hitto, sehän on tässä! Mä olisin salaa halunnut olla just niin meikkipelle yläasteella kun olla ja voi, mutta olin niin vakaasti asettanut itseni siihen rokkitytön genreen, että uskalsin korkeintaan kajalia käyttää. Huh, voi sitä teini-iän epävarmuutta. Mutta hyvä se nyt on lähteä toteuttamaan viimein niitä unelmiaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan : D

    VastaaPoista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.