sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Nolo juttu ja Olkiluoto 3

Minulla oli viime viikolla työhaastattelu, ja päätin vähän virkistää hiusväriäni ennen sitä. No, koko juttuhan karkasi käsistä ihan täysin ja kuten näissä jutuissa yleensä käy, vahingossa räjäytin ydinvoimalan. Nyt Olkiluoto 3 on valmistunut ja se on minun päässäni.

Hiusväri on Herman's amazing
No, loppujen lopuksi tykkäsin väristä aika paljon, mutta ajattelin kuitenkin, että se ei ehkä ole paras väri työhaastatteluun, etenkään, kun äikän opet nähdään usein niin vanhoillisesti. Tätä ei oikein saanut piiloon, mutta laitoin sentään huivin päähän työhaastatteluun ja värjäsin otsatukkaa tummemmaksi ripsarilla :D

Työpaikasta en tiedä, mutta mieleeni muistui tästä koko sotkusta mieleen eräs hauska työnhakuun liittyvä muisto. Oikeastaan muisto on tosi nolo ja vieläkin se hävettää, mutta onneksi myös vähän naurattaa. Ajattelin jakaa muiston teidän kanssanne siinä hengessä, että itselleen pitää vähän voida nauraa ja että kaikki mokaa.

Oli kesä ja olin hakenut kesätöitä ja ollut jo haastattelussakin. Kerrotaan sen verran, että työt liittyivät lastenhoitoon, sillä se vähän pahentaa asiaa, mutta tarkemmin en nyt kuvaile paikkaa. Koska olin jäänyt kesälomalle jo toukokuussa opiskeluistani, olin jo kesäkuun alkuun mennessä saanut sotkettua vuorokausirytmini. Valvoin myöhään yöllä ja nukuin puoleenpäivään, kuten kunnon kesämiehen ja opiskelijan kai kuuluukin.

Eräänä aamuna (tai no, kello oli lähemmäs yhtä) heräsin puhelimeni soittoon. Näin, että soittaja oli tämä työnantajan. Minulle tuli sellainen paniikinsekainen olo, että minun on pakko vastata, sillä jotenkin järkeilin asian niin, että jos en vastaisi puhelimeen, työ annettaisiin jollekin toiselle. No, yritin siinä sitten selvittää kurkkuani ja juoda vettä nopeasti, etten kuulostaisi uniselta.Vastasin puhelimeen.

Tietenkin työnantaja heti kysyi, että ei kai hän herättänyt minua. Minä ajattelin, että en voi antaa niin rappiollista kuvaa itsestäni, että nukun yli puolenpäivän, joten tietenkin valehtelin. Minun piti kuitenkin keksiä jokin syy uniselle äänelleni. Päätin, että olen vain epämääräinen. Ei kai työnantaja sen tarkemmin kyselisi.

Vastasin siis käheällä äänellä: "Joo et herättänyt, mulla oli vaan...hommat tässä kesken."

Työnantaja sekunnin tauon jälkeen: "Ahaa joo, aivan."

Tajusin samalla sekunnilla kun suuni vielä lausui sanoja, miltä vastaukseni oikein kuulosti. Olisin voinut vajota maan alle! Palkkaisitko sinä tällaisen pervertikon hoitamaan lapsia hoitamaan?

Creepy! Linsseistä ja tästä lookista muutenkin lisää EMP:n blogissa piakkoin.

No, minut onneksi palkattiin, mutta vieläkin mietin, että mitähän tämä työnantaja minusta tuolloin kuvitteli. Miksi oi miksi en voinut vain sanoa, että joo, herätit! Se olisi ollut miljoona kertaa parempi vaihtoehto.

Eipä tässä sen enempää, halusin vain tulla jakamaan tämän muiston kanssanne, niin kauan se on minua kiusannut. Tässä myös hieno kuva päivältä, jolloin olin työhaastattelussa. Tukkaa ei paljoa näy, mutta tiikerinraitani erottuvat oikein sievästi.


Oi armaat lukijat, lievittäkää häpeääni ja jakakaa jotain noloja tilanteita tässä kommenttiosiossa vaikkapa anonyymisti. Kaikkihan kuitenkin mokaa joskus?

6 kommenttia:

  1. Hain töitä ja lähetin liitteenä CV:n sijaan suklaakakun reseptin :D. Pääsin haastatteluun, mutta en saanyt työtä.

    VastaaPoista
  2. Mageet hiukset taas! <3 Nauroin ekan anonyymin kommentille ihan sikana. :''D Itselläni ei ole mitään erikoisen noloa kerrottavaa... tai ei ainakaan tule nyt mitään mieleen, ei ainakaan työnhakuun liittyen. Olen ehkä vähän tylsä niiltä osin. :D

    VastaaPoista
  3. Oon pierassu ku teini-iän ihastus kutitteli, oon räjäyttäny sekä lasipullon, että maitopurkin pinnojen välliin erinäisinä ruuhka-aikoina, oon pakettiautolla liukunu hitaasti naapurin postilaatikon kylykiä pitkin, oon kussu housuun lukemattomia kertoja, oon kussu aikusena housuun useita kertoja, oon kussu aikusena sänkyyn muutamia kertoja, oon kulukenu viikkokausia läpinäkyvissä housuissa. Oon puotellu jukurtteja kaupoissa, sanonu esimiestä äitiksi, törmänny pyörällä mummoon, puhutellu mustalaista manneksi, jääny jummiin syöttötuoliin ravintolassa... Ainiin ja laittanu työasioihin liittyvää sähköpostia osotteesta homojapelle@x. Mitä näin alakuun tuli mieleen. Kerron mieluusti lissää ku muistan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "jääny jummiin syöttötuoliin ravintolassa" <--- paras!

      Poista
  4. Nauroin kuollakseni tätä, kiitos!

    Itse olen kerran kävellyt kokonaisen päivän töissä niin että housuni olivat ratkenneet takapuolesta ja jalassani olivat stringit eikä kukaan sanonut mitään. Reikä oli ihan selkeä.

    VastaaPoista
  5. Työhaastattelussa kysyttiin terveydentilaa, yllättävästä kysymyksestä hämmentyneenä vastasin "En oo masentunut enkä mielisairas". Tuli videohaastattelussa HYVIN hiljaista...

    Taitavat palkata vain mielisairaita, kun en päässyt :'D Sain toisen paikan onneksi, aloitan työt toukokuussa, yay!

    VastaaPoista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.