Punainen on hyvä väri

Hyvää Nuutin päivää eli nuutipukinpäivää! Etenkin teille porilaisille, ei kai sitä kukaan muu vietäkään. En millään keksinyt tälle postaukselle nimeä, koska Maailman ihanin talvitakki aaah!!! oli vähän mitäänsanomaton. Päätin antaa Spotifyn päättää puolestani. Ensimmäinen ehdotus oli Huono sängyssä, toinen Humppaa veressä ja kolmas I wanna be sedated. Kiitti tyhjästä. Onneksi neljäs oli Harmaa on hyvä väri. Tosin muutin harmaan punaiseksi, koska kylmyydessä ja pimeydessä on jo ihan tarpeeksi kestettävää ilman harmaatakin ja uskon värien vaikuttavan mielialaan.

Minulta kyseltiin, miten saan kuviini niin kivat sävyt, ja ajattelin sen nyt teille paljastaa. En ole mikään ammattilainen enkä mitenkään virallisesti opiskellut Photoshopin käyttämistä, mutta kokeilemalla olen löytänyt sieltä ihan käteviä säätöjä. Ihmettelin pitkään, miten jotkut valokuvaajat saavat kuvansa näyttämään niin hienoilta, kunnes ihan vahingossa löysin sävyjen säädön.

Meikkivinkkejä tähän meikkiin edellisessä postauksessa.

Samasta kuvasta saa ihan erinäköisen, kun värisävyjä vähän muokkaa. Tähän perustuu esimerkiksi kameran ja Instagraminkin filtterit. Photoshopissa sävyjä voi muokata Selective Color -toiminnon avulla. Sieltä valitaan aina väri, jota halutaan säätää, ja sitten sen värin tummuutta ja sävyjä voi muuttaa. Tämä on lempparisäätöni, sillä tämän avulla kuviin saa kivan pienen vintage-twistin. Tykkään kylmistä sävyistä, joten yleensä poistan kuvista keltaisuutta.

Black & White -säädön avulla taas saa tehtyä kuvasta mustavalkoisen ja säädettyä jokaisen värin erikseen. Tälläkin muokkauksella kuviin saa vanhahtavaa fiilistä. Lisävinkki: kun säätää punaista ja keltaista väriä voimakkaammiksi, saa pisamat entistä erottuvammiksi.

Ikävä kyllä osaan nämä säädöt vain Photoshopissa. Kuvittelisin kuitenkin, että samantapaisia on muissakin hyvissä muokkausohjelmissa.  

Auttaa myös, jos on valmiiksi hyvä kamera ja hyvä kuvaaja. Uusi joululahjaksi saamani muotokuvaobjektiivi on ihan loistava. Sen ansiosta tuo tausta on kivasti epätarkka. Ah.

Nämä kuvat on ottanut ihana ystäväni Maaretko eli Lady Laiskiainen. Ihana hän on siksi, että kun otimme kuvia, oli melkein 20 astetta pakkasta. Hän siis melkein uhrasi sormensa kuvien vuoksi - kuten tietysti myös Bloggaaja itse. Olen iloinen, että minulla on kerrankin ystävä, joka voi tulla ottamaan minusta kuvia ihan keskellä päivää ilman etukäteissuunnitelmia! Ja joka uhraisi sormensakin puolestani! LL sai juuri saman kameran, joka minullakin on, joten lupasin kuvailla hänen kanssaan ja auttaa häntä käyttämään sitä. Vaikka, kuten huomaatte, hän ei tarvitsekaan paljon neuvoja.

Tarkoituksena oli kuvata uutta kaunista talvitakkiani, jonka sain Blackgroupilta. Olen haaveillut kellohelmaisesta talvitakista monta vuotta, ja nyt vihdoin minulla on sellainen. Olen kärsinyt ihan liian kauan siitä, että kellohelmaiset mekot pursuavat takin liepeiden alta rumasti. Näissä kuvissa minulla on takin alla kellomekko ja KAKSI tyllihametta - takin helma on täyskello, joten hamekerrokseni eivät olleet ongelma. -20' C:n lämpötilaan takki oli kyllä vähän liian kylmä, mutta -10 menee vielä. Arvelisin tämän olevan sopiva lämpötilaan nähden vielä huhtikuussakin, mutta uuden takkini ansiosta en odota talven päättymistä ehkä niin innolla kuin ennen. Taas yksi pieni (teko)syy positiivisuuteen!

Kohtasimme takkikuvauksissa kuitenkin ongelman. Takin ihana punainen sävy ei toistunut tarpeeksi hyvin talvisen hämärissä kuvissa. Mikä neuvoksi?

Täysin muokkaamattomat kuvat. Jos noobit ei tiedä, kuvan saa isommaksi klikkaamalla.

Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen! Sävyjen säädön avulla punaisen saa erottumaan realistisemmin (ja joo, ehkä jopa vähän realismin yli).  

Tässä kaksi muuten samanlaista kuvaa, mutta oikeanpuoleisessa mustan värin mustuus on vedetty miinukselle. Tällöin kuvaan ei tule lainkaan täyttä mustaa. Se tekee kuvasta hiukan pehmeämmän. Sävyjen säätö on hienovaraista touhua ja jo pieni muutos tekee kuvasta ihan erinäköisen. Kokeilemalla löytää omaa silmää miellyttävän lopputuloksen.

 Ja tässä taas sama kuva mustavalkoisena. Takki olisi aika makea mustanakin.

Tässä on perusbloggariposeeraus, mutta onneksi väentungoksessakin erottuva takkini pelastaa kuvan.

Tadaa, siinä taas yksi salaisuuteni paljastettuna! Lisää saa toivoa. Toteuttelen toiveitanne inspiraation mukaan. Nyt olen suunnitellut valmiiksi ainakin postauksen siitä, miten olla vertailematta itseään toisiin ja miten käyttää shortseja sukkiksien kanssa. Nyt pitää enää yrittää löytää aikaa niiden toteuttamiseen.

ps. Ihan sivuhuomautuksena: suunnittelimme Huskyn kanssa kilpailua, jonka palkintona olisi muuttumisleikki, kuvaukset ja illanvietto meidän kanssa! Eikö olisi aika mahtavaa?

pps. Postaus rakkaan pienimmän pikkusiskoni Sammakkoprinsessan 12-vuotisjuhlista tulossa! Kuolin, kun katselin äsken kuvia niistä. Oli ihan mahtavaa.

ppps. Minun pitää lopettaa käyttämästä tota "X kuolee, kun...". Se johtaa kiusallisiin tilanteisiin. Sanoin työkavereille, että he kuolevat, kun maistavat mun tekemää kakkua.

pppps. Onko tuomiopäivä täällä? Laskeutuuko Keinonen rankaisemaan kaikkia? Tinder-testi meni blogin suosituimmaksi postaukseksi naisellisen naisen yli! :O