sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Pilkahdus aurinkoa tammikuussa

Mullehan on myönnetty jo miljoona kertaa parhaan (co-)isosiskon palkinto, mutta voisko siitä tehdä vuosittaisen kilpailun? Nimittäin tän vuoden palkinto lienee taas plakkarissa. Nuorin siskoistani, rakas Sammakkoprinsessa, täytti 12 vuotta, ja pitihän sen kunniaksi järjestää juhlat, jotka asettavat loppuvuoden juhlille riman aika korkealle. 


Päivä alkoi kakulla. Olin tehnyt jekkukakun, joka näytti ulkoa päin tylsän valkoiselta, mutta sisällä olikin ylläri! Mielestäni kakku on tärkeä osa synttäreitä, ja kulutinkin aika kauan aikaa juuri Sammakkoprinsessalle sopivan kakun suunnitteluun. Olen niin tyytyväinen siitä, miten kakku onnistui, sillä useimmiten tekemäni leivokset näyttävät ihan karmeilta, mutta maistuvat hyviltä. Tämä oli maistuva mutta myös upean näköinen.

(Kakku oli aika vaivalloinen mutta kuitenkin helppo tehdä: ostin vain punaista, sinistä ja keltaista elintarvikeväriä, tein (yksi kerrallaan) kolme kolmen munan kakkutaikinaa, jaoin taikinan aina kahteen osaan ja värjäsin taikinan. Sitten levitin taikinat pellille suurinpiirtein pyöreään muotoon. Kakkujen tultua uunista leikkasin muotilla kakuista pyöreitä levyjä. Otin kaikista muista paitsi punaisesta pyöreällä muotilla keskeltä osan pois ja kokosin kakun. Se maustui jääkaapissa pari päivää, ja synttäripäivänä täytin kolon värikkäillä karkeilla, kumosin kakun lautaselle ja kuorrutin sen.)

Kakun jälkeen SP avasi lahjat ja luuli, että synttärit olivat siinä. VÄÄRIN! Hän ei muistanutkaan, että hänen isosiskonsa on MRV, jolla on taipumus ylilyönteihin sekä glamouriin, luksukseen ja kaikkeen kimaltavaan. Lähdimme siis Helsingin keskustaan. 


Keskustassa oli aika hyytävän kylmä ja kaiken lisäksi kauhea lumipyry. Onneksi meidän ei tarvinnut kävellä kauaksi, sillä meidät pelasti MRV:n blogifame ja sviitti Helsingin Original Sokos Hotel Vaakunassa, joka on ihan rautatieaseman lähellä. SP oli ihan ihmeissään ja kummasteli, mitä teimme hotellin aulassa.

Kuva sokoshotels.fi:stä
Kun pääsimme huoneeseen, meitä odotti hotellin tervehdys. Pitäähän jokaisen 12 vuotta täyttävän saada kukkasia synttäripäivänään! Ja sviitti tietenkin.


Ökyelämästä nauttimisen lisäksi meillä oli ihan suunnitelmiakin sen varalle, mitä tekisimme sviitissä. SP oli koko vuoden mankunut, että hän haluaisi katsoa kaikki Sherlockit - siis ne uudet, Benedict Cumberbatchilliset Sherlockit. Emme ihan kaikkia ehtineet katsomaan, mutta asetuimme olkkarin sohvalle (sviitissä oli kaksi makkaria ja olkkari!) ja katsoimme viimeisen tuotantokauden (3 pitkää jaksoa). Tämän kaiken piti olla alkusoittoa sille, että sunnuntaina olisimme menneet katsomaan leffateatteriin sarjan uusimman jakson, Abominable Briden. Jostain syystä sunnuntaina ei tuohon kuitenkaan ollut näytöstä, joten katsoimme sen läppäriltä hotellissa.


Minun pitäisi muistaa, että pikkusiskoni ovat minua paljon fiksumpia ja että minun pitäisi aina kuunnella heitä. He innostuivat Sherlockista jo aikoja sitten, mutta minä en jostakin syystä silti tajunnut/halunnut katsoa sarjaa. Sitten sairastuin, ja tylsistyksissäni katsoin sen Netflixistä - ja se olikin aivan mahtava!

Näkymät ikkunasta!

Näkymät olkkarin lattialla!

Urpot olkkarin lattialla!
Joku vähemmän mahtava ihminen lopettaisi juhlimisen jo tähän. Sateenkaarikakku, kasa lahjoja, sviitti upeasta hotellista Helsingin keskustassa - sen kuvittelisi olevan jo tarpeeksi, vai mitä? VÄÄRIN! Tietenkin olin hoitanut meille vielä pöytävarauksen ravintola Loisteesta hotellin kymppikerroksesta. Pistimme pienen paussin Sherlockeille ja kävimme syömässä Helsingin kattojen yllä.

SP kertoi, että hän on aina halunnut tilata jonkin hienon alkoholittoman drinkin. Pyysin tarjoilijaa tekemään jotakin juuri SP:tä varten, ja hän taikoi tällaisen pinkin ihanuuden:



Joukossamme oli kaksi kasvissyöjää ja kaksi vegaania, ja vaikka listalla ei ollutkaan täysin vegaaneja ruokia, kysyimme tarjoilijalta mahdollisuutta erikoistilaukseen. Se onnistui ilman mitään vaikeuksia. Ainut vaikeus oli minulla, koska tilasin pippuripihvin neljän kasvissyöjän seurassa. Onneksi ruoan herkullisuus hukutti syyllisyydentuntoni. En ole ikinä saanut niin pehmeää lihaa, en edes silloin, kun tilasin sitä jotain ihmeen agnus-pihviä. Tai mitä se oli.No, joka tapauksessa, en edes kiinnittänyt huomiota siskojeni syyllistäviin katseisiin.


Syyllistävää katsetta demonstroi tässä Siperianhusky. Herneenverson eli Selafielin tukan olen laittanut minä, eikö olekin ihana puudelipää? <3 Sekopää puolestaan on ihan Audrey Hepburn, eikö olekin?

Jälkkäriksi tilasimme lämmintä omenapiirakkaa kardemummajäätelöllä ja vegaanit saivat erikoistilauksella hedelmäsalaattia. Minä ja Siperianhusky joimme myös lasit viiniä. Tipaton ja valkosokeriton tammikuu meni siis vähän pilalle, mutta eihän synttäreitä lasketa?


Oli muuten aika kivaa, kun Herneenverso otteli kuvia eikä minun tarvinnut. Hän on siis ottanut suuren osan tämän postauksen kuvista. Kaikki hienot yksityiskohtakuvat ovat hänen ottamiaan! Pyysin häntä opettamaan minullekin asioiden kuvausta, mutta sitä ei voi kuulemma opettaa. Hän on siinä niin taitava, etten ymmärrä. Voitte käydä katsomassa hänen kuviaan hänen Selafiel-blogistaan. No, ehkä minä pysyttelen ihmsiten kuvaamisessa, sen kun osaan.

Siperianhuskylla on päällä MINUN Killstar-mekkoni, josta en ole vielä ehtinyt ottaa yhtään kuvia tänne blogiin. Nyyh. SP:llä on päällään synttärilahjoja: paita ja kirjava tyllihame (jota ei näy hyvin)  on minulta ja pinkki hame Huskylta.
Onko tässä vieläkään kaikki? EI TIETENKÄÄN! Sunnuntaina järkkäsimme viellä kuvaukset. Hotellihuoneessamme oli ihana kylpyamme, ja pitihän tilaisuus käyttää hyväksi. Kaiken lisäksi saimme Lushilta ihania kylpypommeja! Mutta koska tämä postaus on jo kilometrin pituinen ja elämässä pitää olla jotain jännitystä, julkaisen ne kuvat vasta seuraavassa postauksessa.

Siis: to be continued...

ps. Sunnuntaina hotellin aamupalalla SP sanoi, että tämä oli hänen elämänsä paras viikonloppu. Siispä voinen sanoa, että yllätys oli onnistunut. Ainut huolenaiheeni on, että toukokuussa on Huskyn ja Herneenverson synttärit, ja lokakuussa Sekopää täyttää 18. Minun täytyy siis keksiä jotain yhtä mahtavaa. Onko hyviä ideoita?

8 kommenttia:

  1. Ooooo, täydelliset juhlat, tulee ihan kateus tätä lukiessa :) ♡

    VastaaPoista
  2. Wow! Nyt kyllä kaikki siskopisteet sulle! :D Riippuu ihan siitä mistä seuraavat synttärisankarit tykkäävät mutta onhan näitä aktiviteetteja, esim värikuulasotaa tai kylpyläreissu, jotka sopisi synttäreille.

    VastaaPoista
  3. Mahtavan näköistä! Kyllä perheen/tärkeimpien ihmisten ilahduttamiseen satsaaminen kannattaa aina :) vaikkei olisikaan blogitähden etuja niin mielikuvitusta ja ajatusta ei pidä säästellä suunnittelussa!

    VastaaPoista
  4. Upealta näyttää, varmasti ihanat juhlat niin sankarille kuin vieraille :) Ja sherlock tosiaan on huippuhyvä :D

    VastaaPoista
  5. Mulla on toi Sherlock kans to do- listalla, samoin kuin Downton Abbey. Ei vaan "ehdi". Mut sä oot kyllä paras sisko ikinä! Mahtavaa.

    VastaaPoista
  6. Dyyd... Voisin adoptoida teät kaikki mun siskoiksi. Tai jotenkin vääntyä teidän ottosiskoksi. Jotain sinnepäin kuitenkin. Ootte ihan parhaita. ♥

    VastaaPoista
  7. Käykää ammuskeleen Megazonessa tai kokeilkaa room escapea! Flamingossa on vaikka mitä (mm. edellämainitut megazone ja room escape), ehkä neki tekis diilin sun kans spa-hoidoista ja muista :)

    VastaaPoista
  8. Voi että, oot kyllä mahtava sisko! :) Viikonloppu kuulostaa kyllä täydelliseltä.

    VastaaPoista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.