perjantai 22. toukokuuta 2015

Ei uhriintunut vaan v***uuntunut

Olen viettänyt minilomaa somesta, ja siksi minulta on jäänyt kokonaan kommentoimatta täällä blogissa Koff-kohu ja Sanna Ukkolan kolumni feministien turhista kitinöistä. Nyt kuitenkin kommentoin, sillä Ylen A-Studiossa järjestetään tänään keskustelu aiheesta. En tiedä, kestävätkö hermoni tuon keskustelun katsomista, mutta suosittelen sitä kaikille viilipytyille.

Sori ihmiset, tämä nainen ei osaa vaieta seurakunnassa
Koff-kohussa oli siis kyse siitä, että Sinebrychoff jakoi Twitterissä kuvan, jossa Venäjän jääkiekkoilija oli puettu mekkoon. Eli heheheheh, se oli siis niinku tyttö eli ei-mies eli huono, tajuatteko? Koff pahoitteli kuvaa, eikä siinä mitään, onhan näihin totuttu - oikeastaan ihan hyvä, että tällainen iso tapaus nosti kielenkäytön syrjivyyden näkyville. Olen itsekin ollut usein ajattelematon ja möläytellyt tyhmiä asioita. Sanna Ukkola kuitenkin kommentoi, että kuvasta noussut hermostuminen on ollut turhaa ja haittaa feministien asiaa. Ukkolan mielestä feministit "uhriutuvat" ja aiheuttavat näin tasa-arvolle vain hallaa.

Ymmärrän kyllä Ukkolan kirjoituksen pointin: hän on ärsyyntynyt ihmisistä, jotka feminismin nimissä nillittävät kaikesta turhasta ja näin tahraavat ihan oikeiden feministien maineen. Minusta kuitenkin tuntuu, että hän ei itse tajua, mistä kirjoittaa, sillä vaikka tällaiset ihmiset kutsuvat itseään feministeiksi, heidän näkemyksensä eivät välttämättä kuulu feministiseen maailmankatsomukseen vaan ihan vaan heidän omaansa. Lisäksi Ukkolan käyttämät esimerkit ovat ihan oikeita hermostumisen aiheita. Esimerkiksi Koffin jakamaan kuvaan oli ihan syytäkin puuttua. Kun naisen nimityksiä käytetään huonouden synonyyminä, se ei ole mikään pikkujuttu. Kieli rakentaa todellisuutta ja muokkaa mielipiteitä ja asenteita. Jos kuvittelee, että tyttöyden rinnastaminen huonouteen on vain "läpänheittoa", jota ei pidä ottaa vakavasti, suosittelen tutustumaan esimerkiksi diskurssianalyysiin. Naisen nimityksiä, kuten akka, ämmä, tyttö, neiti ja nainen, käytetään usein haukkumasanoina. Ne liitetään huonouteen, heikkouteen, tyhmyyteen, pinnallisuuteen ja häsläämiseen. Puhumattakaan rumemmista nimityksistä. On valtavasti ilkeitä nimityksiä, jotka liittyvät naisen seksuaalisuuteen, tiedättehän, huora, lutka, jakorasia jne.

Akkojen juttuja, ootko joku neiti, X kuin tyttö
Kun nainen rinnastetaan kielessä huonouteen, sama rinnastaminen tapahtuu ajatuksissa, asenteissa ja toiminnassa ja lopulta yhteiskunnassa. Ukkolan mielestä feministien pitäisi puuttua isompiin asioihin, mutta selkeästikään hän ei ole selvittänyt kommentoimaansa aatetta yhtään pitemmälle. Jotta voitaisiin puuttua isompiin asioihin, kuten vaikka nyt kliseiseen palkkaeroaiheeseen, pitää lähteä pohjalta ja ongelman juurilta. Jos kielen ja ajatuksen tasolla nainen mielletään yhä huonommaksi, ei mikään keinotekoinen palkkojen tasaus auta yhtään mitään. Toki olen sitä mieltä, että pitää panostaa myös suuriin linjoihin ja koettaa saada aikaiseksi suuria muutoksia, esimerkiksi asevelvollisuuden tasa-arvoistaminen. Samaan aikaan kuitenkin on tärkeää, että myös tällaisiin "pikkujuttuihin", kuten naiseuden mieltäminen huonommuudeksi ihan arkikeskustelussa, puututaan.

Tätä voisi yksinkertaistaa vertauskuvalla. Hyvä opettaja opettaa yleisesti kaikille, että muita ei kiusata. Vielä parempi opettaja puuttuu aktiivisesti jokaiseen näkemäänsä kiusaamistapaukseen. Näin oppilaat kasvavat siihen, että kiusaamista ei oteta kevyesti, eikä se ole mikään "pikkujuttu".

Ja vaikka "nillitänkin" tytöttelystä, en todellakaan koe olevani mikään uhri. Päinvastoin, koen oloni oikein voimakkaaksi, kiitos kysymästä. Koen myös, että herätän ihmisiä ajattelemaan ja sitä kautta voimautan muitakin. Blogiin on kommentoinut liian moni ihminen, joka on kokenut naiseuden ja tyttöyden taakkana. Minäkin olen. Siksi minua ei yhtään haittaa olla "hankala", vaikka tosin jos olisin mies, minua kuvailtaisiin kenties sanoilla "omanarvontuntoinen", "aikaansaava", "kunnianhimoinen" ja "päämäärätietoinen". Kannustan teitä kaikkia muitakin olemaan oman elämänne hankala ämmä!

20 kommenttia:

  1. Asiaa!!! Osaisinpa ilmaista samat pointit yhtä napakasti kuin sinä. <3

    Itse keskustelin Vauva-palstalla kerran erään MGTOW-tyypin kanssa ja perustelin hänelle, miksi länsimainen yhteiskunta ei todellakaan pyöri naisten ympärillä ja miksi feminismiä täällä vielä tarvitaan. (Juu, tiedän Vauva-palstan ja Suomi24:n laadun, mutta itselleni tärkeää aihetta minun on pakko kommentoida.)

    Käytin eräänä esimerkkinä erästä tutkimusta, jossa koehenkilöiden piti kuvien perusteella arvioida naisen asemaa työpaikalla. Perinteisen naisellisesti pukeutunut nainen miellettiin useammin sihteeriksi, kun taas uniseksuaalimmin housupukua käyttävä nainen nähtiin "uskottavampana" johtajatyyppinä. (Valitettavasti en pysty referoimaan tutkimusta, sillä en muista tutkijan tai tutkimuksen nimeä.)

    Keskustelukumppaniltani taisi mennä pointtini lähes täysin sivu suun, sillä hän tokaisi, että "sinä vain puhuit housupuvuista" ja vastasi sitten vain yhteen lyhyeen kohtaan kommentissani. Vaikka tiedän, että minulla on melko rönsyilevä kirjoitustyyli, tulkitsin kirjoittajan reaktion kuitenkin myös niin, että jotkut eivät ymmärrä kielen ja merkitysten analyysin ja kritiikin tärkeyttä. Heidän mielestään tasa-arvo on saavutettu, kun naisten ja miesten asema on pintatasolla (mm. kuolleisuus, työllisyys, palkkaerot, lasten huoltajuus) sama.

    Kuten kirjoituksessasi tyhjentävästi itse tuot esille, kieli luo todellisuutta ja siksi kielen, vitsien ja koodikielen (mm. kuvat, pukeutumistyylit) kritiikki ei ole uhriutumista tai niuhotusta. Tajuaisivatpa antifeministitkin tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Argh, tosi tuttu tilanne monesta keskustelusta! Liian moni jää kiinni johonkin yksityiskohtiin, yleensä siinä vaiheessa, kun huomaa jääneensä argumentoinnissa alakynteen. Olispa arkikeskusteluissakin puolueeton puheenjohtaja pitämässä keskustelijoita asiassa! :)

      Ja kiitos tuesta!

      Poista
  2. Nyt oli kuule mahottoman hyvä teksti! Asiaa isolla A:lla. Samalla tähän alkuun ilimotan olevani piilolukija, joka nyt vasta ryömii esiin. Löysin tän blogin vasta vähän aikaa sitten ja otin asiakseni lukea sen alusta asti, joten nyt kun se homma on taputeltu, mie uskallan tulla näkösälle. :D Teki kyllä mieli kommentoida jokaiseen postaukseen, koska ristus sentään, en oo ikinä ennen törmännyt näin mahtavaan blogiin. Olette kaikki upeita tyyppejä!

    Mutta niin, takasin aiheeseen.. Tää feministikeskustelu on jyllänny aika massiivisena joka tuutista ja välillä melekeen pelottaa lukia niitä juttuja, kun mulla saattaa kierrokset nousta meleko nopiastikin silloin kun tätä aihetta käsitellään. Voi olla, että esimerkiksi tuo sun mainitsema keskustelu jää kattomatta ihan oman verenpaineeni takia, vaikka mielenkiintoa sen kattomiseen kuitenkin ois. Aika paljon on nyt tullut luettua kaikennäkösiä kirjotuksia feministeistä ja muutenkin tästä koko aiheesta ja osa on ollut meleko kummallista luettavaa, mutta esimerkiksi tässä oli suurimmalta osin hyvää asiaa: https://kommentti.wordpress.com/2015/05/15/miksi-naiset-aina-ylireagoi/

    Ja muuten, minusta on aivan helevetin makiaa, että löysin tän blogin. Tää on sellainen, jonka jokainen tartteis lukulistalleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa joukkoon <3 Sulla on ollut aika urakka, näitä juttuja on jo tainnut kertyä aika paljon! Nöyrimmät kiitokseni kehuista, oon itekin aika tyytyväinen blogin mahtavuusasteeseen :D Ja hienointa on se, että oot jaksanut lukea kaikki ja vieläkin ajattelet tän olevan lukemisen arvoinen blogi, jee!

      Mä en katsonut myöskään keskustelua, en vaan voinut. Plus en ehtinyt.

      Poista
  3. Tuo Sanna Ukkolan kolumni on taas sitä, mitä feminismiin perehtymättömät ihmiset aina huutelevat ympäriinsä... Ei, feminismi ei ole syntynyt naisten kiukuttelujen ja turhien napinoiden toteuttamiseksi. Feminismi ei ole syntynyt siksi, että miehet voitaisiin polkea maan rakoon ja naisista tulisi maailman hallitsijoita. Feminismi syntyi kannattamaan TASA-ARVOA molempien sukupuolten välillä, aikana, jolloin nainen hädin tuskin sai poistua kotoaan. On totta, että on todella paljon itsensä feministeiksi luokittelevia mielensäpahoittajia, mutta he eivät aja feministisiä aatteita, vaan omia mielipiteitään siinä samalla, kuten jo tässä hyvässä tekstissäsi totesitkin.
    Oikea feministi haluaa, ettei seksuaalisesti aktiivista naista pidetä huorana ja jakorasiana, vaan yksinkertaisesti vain hyvän seksielämän omaavana ihmisenä, kuten asia on miestenkin keskuudessa. Oikea feministi haluaa pukeutua juuri niin kuin huvittaa, ilman seksuaalista häirintää tai jopa pahempaa, koska "ihan oma vika, mitäs oli mennyt pukeutumaan tommosiin paljastaviin huoravaatteisiin". Oikea feministi haluaa, ettei naisten tarvitsisi häpeillä ja piilotella seksuaalisuuttaan. Oikea feministi haluaa, etteivät miehet joutuisi aina tekemään aloitetta, vaan että tämä asia koettaisiin tasavertaisena. Oikea feministi haluaa, että miehet saisivat enemmän ja helpommin matcheja Tinderissä. Oikea feministi haluaa, että mies voi aivan hyvin olla ammattitanssija, kampaaja tai kosmetologi, ilman että hän on "ihan varmana joku vitun hintti". Oikea feministi haluaa, ettei ajateltaisi "ei toi varmana nyt onnistu tossa kun toi on vaan avuton nainen", eikä myöskään "no tottakai sä nyt oot vahva ja pystyt tekemään kaiken kun oot mies". Ei naisten vähättelyä, eikä miehiltä liikojen ja kaiken osaamisen vaatimista.
    Lisäksi on paljon, paljon muitakin asioita, jotka liittyvät feministiseen ajattelutapaan, tässä nyt oli ihan vain muutama esimerkki. Kuitenkin feminismissä se paino on sanalla tasa-arvo. Ei naiseus, naisten ylivalta, miesten syrjintä, vaan tasa-arvo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tulee väkisinkin tätä lukiessa mieleen, että feminismissä on yksi vika. Nimittäin se nimi. Feminismi sanassa kun on se viittaus feminiiniin eli naiseuteen. Ja siksi feminismi kuulostaa VAIN naisasian ajamiselta ja monen korvaan varmaan siltä, että ajetaan naisten paremmuutta ja naisten oikeuksia yli miesten oikeuksien tms. Toki feminismin nimi on ollut alkujaan ihan looginen, silloin kun se syntyi ajamaan tasa-arvoa sukupuolten välille, aikana jolloin naisella ei todella ollut juuri oikeutta poistua kotoa ja silloin varmastikin feminismissä on korostunut se puoli, että saataisiin naisille yhtäläiset oikeudet kuin miehille. Siis on tavallaan ajettu sitä "naisasiaa", koska silloin naiset ovat selkeästi olleet se sorrettu väestöryhmä. Mutta jos ajatellaan tasa-arvoa ja noita kaikkia laajoja asioita, mitä feminismin sisällä nykyään ajetaan eli tasa-arvoa sukupuolten välille kaikin tavoin, niin feminismi on mielestäni väärä nimi. Harva sanoisi vastustavansa tasa-arvoa, mutta monella nousee karvat pystyyn sanan feminismi kohdalla. Mikä ei ole mielestäni kovin suuri ihme, sillä feminismi on lähtökohtaisesti ihan yhtä väärä nimi tasa-arvon ajamiselle, kuin olisi vastaavasti maskulismi. Kun ajetaan tasa-arvoa, on outoa käyttää tämän aatteen (tai miksikä sitä nyt voisi laajemmin kutsua, en löydä nyt sanaa...) nimessä toiseen sukupuoleen viittaavaa termiä. Jo nimi on epätasa-arvoinen ja se on mielestäni aika paha ongelma ja este sille, että tärkeät asiat saisivat ansaitsemaansa arvoa yhteiskunnassa. Moni oikeasti tärkeä asia jää sen alle, että feminismi kuulostaa jo sanana yksipuoliselta naisasian ajamiselta. Ei siis feminismiä eikä maskulismia, vaan tasa-arvoa kiitos :)

      Poista
    2. Tuo on kyllä hyvä pointti, mutta mielestäni jos jäädään kiinni jonkin aatteen nimeen, ollaan jo väärillä urilla keskustelussakin. Feminismillä on pitkä perinne, ja tosiaan nimitys tulee tuosta perinteestä. En itse näe järkeä siinä, että nimitys, joka koskee niin ideologiaa kuin esimerkiksi kulttuurin- ja kirjallisuudentutkimustakin, muutettaisiin siksi että joku tulkitsee sen kirjaimellisesti. Silti, pääasia on, että yhteinen tavoite on tasa-arvo :)

      Poista
  4. "... sillä vaikka tällaiset ihmiset kutsuvat itseään feministeiksi, heidän näkemyksensä eivät välttämättä kuulu feministiseen maailmankatsomukseen vaan ihan vaan heidän omaansa". Tätä olen ihmetellyt monesti tunnustuksellisten feministien kanssa keskustellessani: kuka määrittelee, mikä kuuluu feministiseen maailmankatsomukseen ja kenellä on oikeus kutsua itseään feministiksi?

    Itse en mielelläni kutsu itseäni feministiksi, sillä keskustelukumppanista riippuen siitä seuraa mitä ihmeellisimpiä leimoja. Lisäksi yritän pysytellä etäällä kaiken maailman ryhmittymistä, koska pelkään sokaistuvani ideologiasta ja lopettavani kyseenalaistamisen.

    Silti jos asiaa analysoin, olen itsestään selvästi feministi. Jos feminismi olisi puolue, äänestäisin sitä siitä huolimatta, että puolueessa on myös idiootteja, joiden näkemykset ovat hyvin kaukana siitä, mitä itse pidän feminismin ytimenä.

    Samalla tavoin kuin vaikkapa perussuomalaisiin tai muslimeihin kuuluu järkeviä ihmisiä ja sitten niitä ääripäitä edustavia, niin myös feministien joukoista löytyy hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten naisasiaa parhaiten edistetään. Osa on sitä mieltä, että naiskiintiöt yritysten hallituksissa ovat hyvä tapa edistää tasa-arvoa ja toiset taas täysin päinvastaista mieltä. Ei minusta voi sanoa, että joku on oikea feministi ja joku toinen ei, he ovat vain eri kohdalla sitä käyrää, jolle kaikki maailman feministit sijoittuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä voin määritellä. Jos haluat ja ajat sukupuolesta riippumatonta tasa-arvoa ihmisten keskuuteen, niin olet feministi. Jos taas huutelet, että miehillä ei saa olla penistä, koska naisillakaan ei ole tai naiset eivät saa synnyttää, koska miehetkään eivät voi (paitsi Arska), niin et ole feministi. Ongelma on se, että nämä jälkimmäiset ovat niitä äänekkäimpiä, siksi feminismin yleinen kuva kansan keskuudessa on vääristynyt, eikä tuollainen Ukkolan blogin kaltainen kirjoitus ole ollenkaan avuksi asian korjaamisessa.

      Poista
    2. Hmm, enpä ole itse koskaan törmännyt kehenkään, joka määrittelisi itsensä feministiksi ja vaatisi miesten peniksettömyyttä tai naisten synnyttämättömyyttä. En ylipäätänsä ole koskaan kuullut, että joku sellaisia vaatisi.

      Sen sijaan löytynee useitakin feministeinä itseään pitäviä, jotka surutta niputtavat kaikki miehet yhteen ja äärimmäisissä tapauksissa ovat sitä mieltä, että miehet ovat pahempia kuin eläimet. Ja sitten niitä, joita jotkut pitävät nillittäjinä.

      Ei se tietysti sitä tarkoita, että äärimielipiteet tai nillittäjät olisivat feminismin valtavirtaa, mutta ei se myöskään tarkoita sitä, etteivätkö he olisi feministejä. Kyllä Isisin jäsenetkin ovat muslimeita, vaikka valtaosa muslimeista ei voi ymmärtää saatikka sitten hyväksyä heidän tulkintansa islamista. Arkkipiispa Leoa varmaankin moni pitää nillittäjänä nainen alttarissa -episodin jälkeen, mutta tuskin kukaan kiistää hänen ortodoksisuuttaan.

      En usko, että on kovinkaan menestyksellinen strategia, että väitetään ongelmallisia näkemyksiä edistävien olevan ideologian ulkopuolella. Tärkeämpää on tuoda esille sitä valtavirran näkemystä.

      Poista
    3. Feminismin perusperiaatehan on tosi selkeä, joten ihan hyvin voidaan määrittää, mikä kuuluu feminismiin ja mikä ei. Aate lähti siitä, että haluttiin naisille samanlaiset oikeudet kuin miehillekin. Nykyään feminismi on tosiaan ajaa, kuten Kaapo sanoi, tasa-arvoa kaikille sukupuolesta, rodusta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Siispä jos joku sanoo olevansa feministi, hän voi sitä hyvin olla, mutta kaikki hänen tekemänsä teot tai sanomansa asiat eivät edusta feminismiä. En minäkään voi julistautua kasvissyöjäksi ja sitten määrittää, että kasvissyöjien ruokavalioon kuuluu vasikanliha.

      Minulla on yksi kaveri, jonka mielestä kaikki häntä kohdannut epäonni on syrjintää, ja hän on syrjinnän uhri naiseutensa ja lesboutensa takia. Esimerkiksi hän ei saanut hakemaansa työpaikkaa --> syrjintää. Hän ei saanut kokeesta hyvää numeroa --> syrjintää. Hän ei saanut hakemaansa asuntoa --> syrjintää. Osa tästä voikin ihan hyvin olla totta, en kiistä sitä, mutta kun asuntoa hakee 40 ihmistä, ja arpa ei osu häneen, miten sen voi vierittää syrjinnän syyksi? Tällainen uhriutuminen on varmaan sitä, mitä Ukkola haki, mutta se ei kuulu feminismiin. Siinä ihminen käyttää feminismiä tekosyynä.

      Olet oikeassa siinä, että ihmisiä ei tarvitse sulkea aatteen ulkopuolelle, mutta kun kirjoitin että feminismin väärinkäyttäjät eivät ole feministejä, tarkoitin, että heidän aatteensa kaikissa asioissa ei edusta feminismiä. Kuten arkkipiispan mielipiteetkään eivät edusta koko ortodoksista kirkkoa. Ongelma tulee vastaan siinä, kun ruvetaan näin väittämään.

      Poista
    4. Ihmiset, joita kutsut feminismin väärinkäyttäjiksi, epäilemättä itse uskovat vakaasti aatteidensa tai tekojensa edustavan sitä oikeaa feminismiä ja että kaikki muut ovat sokeita kun eivät sitä ymmärrä. Eikä siinä sinällään ole mitään ihmeellistä, sillä ihminen näkee monesti sitä, minkä ympärillä ajatukset pyörivät. Raskaana oleva näkee koko ajan maha pystyssä kulkevia naisia, epätasa-arvoa vastaan taisteleva taas helposti tulkitsee asiat syrjinnäksi, koska näkee maailman sellaisen filtterin läpi. Usein se varmasti toimii, mutta välillä menee metsään. Siksi yritän aina muistaa vaihtaa näkökulmaa ja löytää muitakin tulkintavaihtoehtoja kuin sen ensimmäisen, joka tuli mieleen.

      Arkkipiispan tapauksessa ongelma lienee siinä, että hänen tulkintaansa moni pitää oikeana auktoriteettiaseman vuoksi. Ulkopuolisen voi olla vaikea tietää, että ortodoksikirkon sisältä löytyy myös toisenlaisia näkemyksiä. Sama juttu feminismin kanssa: feminismiä tuntemattoman voi olla vaikea erottaa feministiksi ilmoittautuneen ihmisen henkilökohtaisia mielipiteitä ja tulkintoja "todellisesta" feminismistä - kuka sen todellisuuden nyt sitten määritteleekään.

      Asiasta kolmanteen, suomen kielen opiskelija :-) kumpi on oikea muoto: muslimeita vai muslimeja? Vai käykö molemmat?

      Poista
    5. Mun kielikorvani sanoo, että molemmat muodot käy :) Hyviä pointteja, mutta mielestäni uskonto ja feminismi eivät oikein ole vertailukelpoisia. Uskonto sisältää erilaisia myyttejä, rituaaleja ja oppeja, ja monet niistä ovat tulkinnanvaraisia ja keskenään ristiriitaisiakin. Feminismi aatteena sen sijaan sisältää vain yhden ajatuksen, joka ei oikeastaan jätä tulkinnanvaraa - tasa-arvoa kaikille. Toki tämän aatteen toteuttamistavoista ja epätasa-arvon ilmentymisistä voidaan olla eri mieltä, ja siinä mielessä ymmärrän mielipide-erot.

      Poista
  5. Kirjoitin eilen pitkän tekstin puhelimella mutta se hävisi jonnekin kun kirjauduin google -tiliin sisälle.... :(

    Joka tapauksessa iso KIITOS tästä postauksesta!! Ukkolan teksti ärsytti älyttömästi, mutta vähän alistuin siihen, että ei sit napista perkele. Kiitos kun toit ne ajatukset esille! Todella helpottavaa, että on muitakin, jotka ajattelee samalla tavalla. Ja oikeasti tajuaa esim. kielen merkityksen kulttuurin rakentamisessa.

    Ymmärrän kyllä, ettei sitä tule helposti ajatelleeksi, mutta kun osallistuu feminismikeskusteluun niin pitäisi sit riittää sitä avoimuutta kuunnella -- ja ajatella. Sen sijaan että jumitaan siinä pinnalla ja jankataan, että turpa kiinni, kitiset, et ole enää nyrkin ja hellan välissä! Kaikki hyvin! Miksi haluut pilata minun päivän tuomalla MUKA epäkohtia esille!!? Feminatsi!!!!

    ...... Miulle on ihan sama, puhutaanko feminismistä, tasa-arvoliikkeestä, seksuaalisen ja sukupuolten vapautusliikkeestä vai mistä. Minä vaan haluaisin, että neiti tai homo ei olisi haukkumasana, isä voisi saada huoltajuuden helpommin, ja että transsukupuolisen ei tarvitsisi taistella sairaan kauan terveydenhuoltoa vastaan saadakseen henkilökorttiinsa oikean sukupuolimerkinnän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja tuesta! Olen samaa mieltä, että nimityksellä ei pitäisi olla mitään väliä, kunhan tavoitteena on tasa-arvo. Tosin olen huomannut, että moni, joka kieltäytyy käyttämästä sanaa "feministi", ajattelee juuri niin, että naiset kitisevät turhasta - vrt. esim "meninistit".

      Poista
  6. Kommentoin ja ylistän! Sun feminismi-postaukset on ihan mahtavia, kiitos. Osaat sanoa asiat niinkuin ne päässäni ajattelen mutten osaa selkeästi ilmaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh kiitos! Kirjoittelen näitä juttujani välillä pienen suuttumuksen vallassa ja flow-tilassa, joten on tosi kiva kuulla, että lukija saa niistä jotakin selkoa :)

      Poista
  7. Mä tuun tällaisena myöhäisenä huutelijana sanomaan tosta feminismi-termistä, mitä joku täälläkin ehti kritisoida sen takia, että iik sehän viittaa naisiin: feminismi viittaa feminiinisyyteen, ja tasa-arvo-ongelmat (...tasa-arvo-ongelma, oikeasti mikä yhdyssana) myös miesten puolella johtuvat aika lailla poikkeuksetta siitä, että feminiinisyys nähdään huonona asiana.
    Esimerkkejä? Täältä pesee.
    1) Et saa huoltajuutta, koska olet mies? Miehenä ei voi olla hyvä vanhempi, koska hyvä vanhempi on hoivaava ja hellä ja äidillinen eli feminiininen eli nainen eli äiti, ja koska sulla on penis niin et voi olla äiti eli et voi olla hyvä vanhempi. Okei, tää äitimyytti on ehkä ainoa asia, jossa feminiinisyys nähdään oikeasti positiivisena (vitun kieroutuneella tavalla, btw), mut pointti on nyt se että miksei mies voisi omata näitä "feminiinisiä" piirteitä?
    2) Et saa näyttää tunteitasi, ja päädyt patoamaan kaiken negatiivisen sisääsi ja lahtaamaan perheesi kirveellä? Miehenä et saa itkeä, koska se on akkamaista, ja akkamaisuus on huono asia - jokuhan voi luulla vaikka homoksi, jos erehdyt kertomaan että on paha mieli.
    3) Et voi kertoa tulleesi seksuaalisesti hyväksikäytetyksi ilman että nauretaan päin naamaa? Miehenähän et voi tulla raiskatuksi, koska mies haluaa aina ja koko ajan seksiä, koska haluttomuushan on naisten juttu, nehän sitä päänsärkyä aina valittaa ja sinä mahtisonnina otat pillua vaikka väkisin, tai olet frigidi akka.
    4) Haukutaan homoksi, koska tykkäät pitää huolta ulkonäöstä ja fanitat söpöjä eläimiä? Miehenä et saa tykätä feminiinisistä jutuista, koska ne ovat noloja ja huonoja. Niin ja homous on huono juttu, koska kaikki heterobinäärikliseen ulkopuolinen on pelottavaa ja huonoa ja vaan akat haluaa tulla penetroiduksi.
    Okei, en jatka enää, mutta you get the point. Tämän takia feminismi on minusta ihan täysin relevantti termi. (Plus mitä se kertoo, että täydellinen aate pitää lynkata siksi, että nimi on feminiininen? Niinpä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori myöhäisestä vastauksestani, jos tätä enää edes luet. Mutta tosi hieno kommentti ja aion ottaa tästä pointtivarastooni matskua ja käyttää näitä perusteluja, kun joku tulee urputtamaan. Kiitos!

      Poista
  8. Minä en oikein aina tiedä, mitä pitäisi ajatella Ukkolan kolumneista. Olen usein periaatteessa, periaatteessa, samaa mieltä, mutta silti jossain mättää. Ongelma on Ukkolan kauhisteleva ja taivasteleva tyyli silloin, kun hän puhuu lempiaiheestaan, eli siitä, miten "arvoliberaalit" ovat hysteerisiä ja irrationaalisia ja ihan kauheita. Poliittinen korrektius, mielensäpahoittajat, somekohu, poterot, sananvapaus uhattuna, jne. (En muista, onko hän koskaan kirjoittanut "kuplasta" tai "suvakeista", mutta se sopisi kuvaan.)

    Kaksi yleistä huomiota ns. poliittisen korrektiuden ns. kritiikistä:

    1. Asiat, joista puhutaan "poliittisen korrektiuden" ilmentyminä, ovat yleensä verrattain harmittomia. Joku on esim. bannattu feministien Facebook-ryhmästä, koska ei osannut käyttää akateemisten gender-teoreetikkojen kapulakieltä, ja se on sitten totalitarismia ja nykypäivän stalinismia, jne. Eli verrattain lievistä tapauksista puhutaan paisutellen, jos syylliset vain ovat identifioitavissa vasemmisto-liberaaleiksi.

    2. Koskaan ei kuule sanaakaan vastapuolen omasta ideologisesta pilkunviilaamisesta, oikeisto-konservatiivien omasta poliittisesta korrektiudesta. Konservatiivien maailmankuvassa "poliittisesti korrektia aikakautta" edeltänyt aika oli vapauden kulta-aikaa, mitä nyt vähän konkreettisesti syrjittiin ja sorrettiin tiettyjä ihmisryhmiä. Vapaus oli uhattuna ensimmäisen kerran vasta silloin, kun joku suvakki keksi sanoa, että verbaalinen ynnä muu kulttuuri heijastelee yhteiskunnallisia valtasuhteita.

    VastaaPoista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.