Joulukalenteri, luukku 12: Remontti alkaa!

Vihdoinkin odotuksenne palkitaan! Tässä ensimmäinen postaus ensimmäisen oman kotimme remontista. Ja kertomista riittää - luvassa on vinkkejä remppaa suunnitteleville, sisustusideoita niitä kaipaaville ja tietenkin hauskaa juttua, varsinkin vahingoniloisille ilkimyksille. Kaikki ei meinaan mene ihan putkeen. Kotimme on vuonna 1907 rakennettu puutalo-osake Turun Martista, ja tässä postauksessa kerron yleisestä lähtötilanteesta ja myös suunnitelmistani, jotka muuttuivat useaan kertaan rempan edetessä.

Saimme yhteistyökumppaniksi Orikedon Rautian, onneksi. Luulimme nimittäin, että meillä on sisustuksen suhteen aika selvät sävelet ja lisäksi tietenkin huikeat remonttitaidot, joilla toteutamme rempan muutamassa päivässä. No ei mennyt ihan niin. Saimme Rautiasta avuksemme ihan mahtavan asiakaspalvelijan, sisustusmyyjä Mirkun. Voin suositella häntä avuksi kenelle tahansa ihan koko sydämestäni. Minun suunnitelmani olivat tällaiset: "jotain kultaa ja glitteriä yläkertaan, sitten vähän 50-lukua keittiöön ja vähän väriä". Mirkku kysyi sitten ihan ensimmäiseksi, että mitä väriä ja minulla meni sormi suuhun.

Onneksi Mirkku pääsi muutamalla kysymyksellä selville ajatuksistani paremmin kuin minä itse. Jotta saisitte jotakin selkoa suunnitelmistani, kerron nyt ensin vähän remonttikohteesta eli kodistamme.

Asunto on melko pieni (n. 60 neliötä), mutta silti kolmessa kerroksessa. Ekassa kerroksessa on tupakeittiö.

Tässä yritelmä kuvata tupakeittiö yhdessä kuvassa

Tässä vähän parempi kuva

Näkymä eteiseen ja portaikkoon päin

Näkymä "olkkariin" päin

Keskikerroksessa minua häiritsi tuo ruskea seinä, valkoisten seinien epätasainen väri ja keittiön hallitsevuus. Päätimme purkaa jääkaapin ja sen viereisen ison kaapin, jotta saisimme enemmän tilaa olkkarille. Muihin seiniin saimme valkoista maalia ja valitsimme yhdessä Mirkun kanssa keittiöön ihanan haalean mintunvihreän tapetin. Kerron keskikerran muodonmuutoksesta vielä myöhemmin lisää.

Sen voin kertoa, että hetken aikaa harkitsin, kumman valitsen, mieheni vai tämän ihanan ruusutapetin keittiöön. He-Man voitti toistaiseksi.

Yläkerta vaati ehkä eniten työtä. Sinne oli rakennettu valtava vaatehuone keskelle makuuhuonetta.

Vaatehuone oli todella omituisesti sijoitettu, sillä se vei huoneesta ison määrän neliöitä. Jos olisimme jättäneet sen paikalleen, emme olisi saaneet huoneeseen edes sänkyä mahtumaan kunnolla. Siispä purimme tuon vanhan kauhistuksen ja suunnittelimme mieheni ja Mirkun kanssa yläkertaan uuden vaatehuoneen. Siitä tuli todella upea! Enempää en nyt spoilaa, mutta vinkkinä: nyt olen vihdoin Oikea Bloggaaja. Lisäksi yläkerrassa on pieni vessa, johon halusin jotakin uutta, koska ruskeasta en pidä yhtään. Enkä myöskään simpukoiden päällä pissimisestä, vaikka haluaisinkin kuvitella olevani Ariel.

Minun ainoa suunnitelmani oli Rautiaan mennessä se, että haluan GLITTER-TAPETTIA ja KULTAA. Tiedän, kuulostin varmaan ihan superpissikseltä. En ole ennen ollut yhtään glitter- enkä kultaihmisiä, mutta niin vain kuulkaas ihminen aikuistuu ja rupeaa rakastamaan glitteriä. Kullasta innostuin tuon vessan peilin takia - se on jotenkin niin mahtavan kitsch!

Olen ihan kuin se ärsyttävä kissa siitä mainoksesta: valintoja, valintoja.

Kävimme sitten Mirkun kanssa läpi yhtenä päivänä ainakin kaksikymmentä tapettikirjaa. Muutin vielä mieltänikin yön aikana ja Mirkkukin oli miettinyt asiaa yön yli. Seuraavana päivänä hänellä oli minulle uusia tapetteja näytettävänä, ja valitsimmekin sitten niistä kolme yhteensointuvaa tapettia yläkertaan. Kuosit olivat sellaisia, etten olisi ikinä kuvitellut niiden sopivan meille, mutta niin vain ne sopivatkin ihan täydellisesti. Katsokaa miten bitchiltä näytän tässä kuvassa, miten Mirkku kestikin minua: 

Lisäksi kodissamme on kellari, jossa on pieni työhuone (=tietokonehuone) ja kylppäri sekä sauna. Kylppäriin ja saunaan emme koskeneet, mutta halusin kellariin vähän jotakin väriä. Idean olin saanut eräästä sisustusohjelmasta, ja Mirkku auttoi minua valitsemaan kaksi kivaa maalia. Kerron siitäkin sitten myöhemmin!

Tämän sängynrungon purimme pois ja laitoimme tilalle valtavat lanitusasemat

No niin, nyt on esitelty rempan lähtökohdat! Miltäs näyttää? Kerron myöhemmin yksityiskohtaisemmin tekemistämme muutoksista. Annan myös vinkkejä, joilla vältätte meidän kohtaamat ongelmat. Talo on tosiaan tosi vanha, ja vaikka minä olisinkin halunnut keskittyä kosmeettisiin asioihin, onneksi mieheni tajusi esimerkiksi oven tiivistämisen ja muut sellaiset banaalit asiat. Me Taiteiliat emme sellaiseen alennu! Minä vain valkkaan tapetteja ja maaleja. Ah.