Face against the machine

Hei taas, lukijat! Ihan ensimmäiseksi: en ole kuollut. Olen vain tehnyt töitä niin paljon, että ei ole ollut oikein inspistä kirjoittaa tänne mitään. Eilen työni kuitenkin loppuivat, joten olen taas käytettävissänne. Ja myös yliopiston, sillä aloitin graduseminaarin. Aiheena edelleen se ironia Gösta Sundqvistin sanoituksissa.

Viikolla luin Sanna Ukkolan blogipostauksen siitä, miten l'Oréal (myöhemmin vain Loreal, koska en jaksa hienostella kaikkien heittomerkkien kanssa) omistaa ison osan kosmetiikkabrändeistä ja tätä kautta määrää kaikkia Suomen naistenlehtiä kiristyksen, uhkailun ja lahjonnan (kielikuva, ettehän Lorealin tyypit haasta minua oikeuteen) keinoin. Sain tietää asiasta jo aiemmin jostakin ajankohtaisohjelmasta ja tietenkin netin ihmeellisestä maailmasta - olen paasannut asiasta ennenkin blogikommenteissa. Ukkolan kirjoitus kuitenkin herätti minussa inspiraation paasata lisää ja haastaa teidätkin mukaan vastarintaan.

Olen puolittain boikotoinut Lorealia jo jonkin aikaa. Boikottini on kuitenkin ollut aika noloa: olen ostanut alennuksesta kivoja huulipunia katsomatta merkkiä enkä aina jaksa selvittää brändien monimutkaisia omistussuhteita. Nyt olen päättänyt haastaa itseni, ja mikäs sen parempi keino kuin julistaa jotakin asiaa julkisesti? Sitten en kehtaa näyttäytyä Sokkarilla ostamassa Ultimate Magic Extra Unreal Tournament -ripsaria. Koska daa, minuthan tunnistetaan täällä Turussa minne menenkin.

On tämä bloggaajan elämä niin raskasta!

 Ryhdyn siis Loreal-boikottiin. Ryhtykää tekin. Olen etsinyt tässä teille vähän helpostipureksittavaa tietoa siitä, miksi boikottiin pitäisi ryhtyä. Tässä pääsyyt:

a) Nestle omistaa Lorealin. Tai oikeastaan sehän on kai ihan vaan toinen pääomistajista. Ja kaikkihan tietävät, miksi Nestleä pitää boikotoida? Näin lyhyesti: Nestle markkinoi äidinmaitokorvikettaan kehitysmaissa valheellisilla väittämillä, jotka johtavat n. 1,5 miljoonan vauvan kuolemaan joka vuosi (kyllä, vieläkin, vaikka asiasta on valitettu jo parisenkymmentä vuotta!). Täällä lisätietoa asiasta. Mikäs siinä, jos vauvoja kuolee, varsinkin hei jossain neverhöörd-kehitysmaissa, kunhan rahaa tulee.

b) Naistenlehtien kanssa yhteistyössä tapahtuva kuluttajien huijaaminen. Mainoksiksi tunnistettavien mainosten lisäksi lehdissä on "toimituksellisia juttuja", joiden mainoksellisuus häivytetään. Loreal tarjoaa Ukkolan mukaan toimittajille tuotteiden lisäksi muita etuja ja mm. matkoja. Jos tämä on totta, kyseessähän on törkeä korruptio. Loreal myös kiristää lehtiä mainostuloilla: jos ette kirjoita tuotteistamme, otamme pois mainokset lehdestänne. Onneksi on olemassa Yle, joka sentään vielä kirjoittaa asiasta:

- Jos esimerkiksi tuomme uuden tuoksun Suomeen ja maailmanluokan tähden sitä esittelemään, mutta se ei kiinnosta jotain lehteä, se on aika selkeä viesti. Lehden linja ei toisin sanoen ole sellainen, että se tukee kosmetiikkamarkkinointia, Johan Berg (Loreal Suomen toimitusjohtaja) sanoo.

Okei, ymmärrän, että on aika ironista, että bloggaaja kirjoittaa tästä, mutta kuten olen aiemminkin sanonut, en tee yhteistyötä (= saa ilmaisia tuotteita) minkään sellaisen yhtiön/tuotteen kanssa, jota en käyttäisi ilmankin blogia. Esimerkiksi Biozellin tuotteita minulla oli kaapissa jo ennen yhteistyötä. Enkä missään nimessä myisi itseäni jostakin viiden euron putelista. Tietenkin jos vaikkapa Porsche haluaisi yhtäkkiä yhteistyöhön, voisin harkita asiaa ;) En kiellä sitä, etteikö olisi mukava saada tuotenäytteitä blogin nimissä ja säästää esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa sitä kautta. Onhan se. Mutta ei niin kiva, että lähtisin suosittelemaan tuotetta, josta en itse pidä tai jota en käyttäisi. Lisäksi tietysti ilmoitan aina selkeästi erikseen, olenko saanut tuotteen vai ostanut sen itse. Tämän lupaan: ikinä, en ikinä, tule ottamaan Lorealilta vastaan yhtään mitään. 

Tämä huulipunahullu joutuu tulevaisuudessa keskittymään ostoksiinsa!

c) Loreal käyttää eläinkokeita. En ole mitenkään valveutunut asiassa, mutta yritän suosia sellaisia merkkejä, jotka eivät eläinkokeita käytä. Olen ostanut eläinystävällisiä luomumeikkejä esimerkiksi Ruohonjuuresta ja Lushilta. Olenkin nyt päässyt Lushin bloggaajalistalle, joten blogiin on tulossa yhteistyöpostauksia merkin kanssa. Tämä on minulle suuri kunnia, sillä Lush tekee hyvää monella rintamalla (nytkin heillä on meneillään kampanja syvänmeren pohjatroolausta vastaan!).

Kuten sanottu, Loreal omistaa ihan hirveästi kosmetiikkabrändejä. Löysin Wikipediasta seuraavan listan:

• L’Oréal Paris

• Garnier
• Maybelline New York
• SoftSheen-Carson

• Kérastase
• L’Oréal Professionnel
• L’Oréal Technique
• Matrix
• Mizani
• Redken
• Pureology

• Lancôme
• Biotherm
• Helena Rubinstein
• Giorgio Armani
• Ralph Lauren
• Cacharel
• Kiehl’s
• Shu Uemura
• The Body Shop

• Vichy
• La Roche-Posay
• Innéov
• Skin Ceuticals
• Sanoflore

Siinä on sitten iso lista vältettäviä brändejä! En oikeasti tiedä, mitä hyötyä tästä boikotista sitten loppujen lopuksi on, mutta kyllähän ihmisellä pitää aina harrastuksia olla. Minun uusi syysharrastukseni nyt vaan on tuotemerkkien tihrustaminen kaupassa ja hiljainen vastarinta. Voihan tämä olla tekopyhää siinä mielessä, että saatan polkea tietämättömyyttäni ja välinpitämättömyyttäni ihmisten ja eläinten oikeuksia joidenkin muiden kulutustottumuksieni kautta. Askel se on kuitenkin tämäkin. Ja jos jossain vaiheessa boikottini automatisoituu niin, ettei minun tarvitse tarkistaa jokaista kosmetiikkaostostani, voin keskittyä johonkin uuteen maailmaa korjaavaan yksityiskohtaan.

ps. Eikö olekin hyvä nimi tällä postauksella? :D