TISSIPOSTAUS

Siperianhusky tässä, helou. Menen törkeästi suoraan asiaan: kuten olettte varmaan huomanneet, Rukilla on suhteellisen isohko rintavarustus. Hän herättää kateutta useissa kanssasisarissaan ja minussa haikeutta, sillä minullakin oli rinnat ennen lapsia. Haluan kertoa teille nyt tisseistä, epävarmuudesta ja sen voittamisesta.

En tiedä olinko erikoinen lapsi, mutta aloin haaveilemaan isoista rinnoista jo lapsena. Jo viisivuotiaana kaikilla piirrustusteni naisilla oli valtavat rinnat, ja sama piirtely jatkuu edelleen. Isot rinnat vain ovat mielestäni valtavan kauniita. Teini-ikäisenä unelmani isoista rinnoista vihdoin toteutui, ja minulla oli jo yläasteen lopussa D-kuppi! Kun sitten sain vähän lisää muotoja, D-kupistani tulikin F ja olin onneni kukkuloilla! Tiedättehän ne vaivat, jotka kaikki sanovat isoista rinnoista aiheutuvan: selkäkivut, ihmiset eivät katso silmiin kun käytät isoja kaula-aukkoja ja niin edespäin? Ne eivät häirinneet minua pätkääkään!

Sitten toisen lapseni jälkeen laihdun aika reilusti ja rinnoistani tulikin saman tien pienet! Olin kauhuissani, ja päätin lihottaa itseäni. Mutta lihoin vain pyllystäni - rintani eivät kasvaneet sitten yhtään. Aloin murheissani useiden muiden rintojen katoamisesta kauhistuneiden äitien tapaan haaveilemaan silikoneista (vaikkei minulla olisi niihin ikinä rahaa).

Rintavampi aika

 Muutama kuukausi sitten aloin kuitenkin herätä ja ihmetellä, minkä tähden otin moisia paineita rinnoistani. Muut ihmiset eivät nähneet minua yhtään vähemmän viehättävänä rintojeni pienennyttyä. Mieheni piti rinnoistani yhtä paljon kuin ennen: hän sanoi että aidot ovat paremmat kuin silikonit, veisiväthän ne tuntoa pois ja olisivat muutenkin epäkäytännölliset. Minua tultiin iskemäänkin yhtä paljon kuin ennen - vaikkei se tietenkään mikään kauneuden mittari ole.

Tämän tajuttuani aloin tehdä rintojeni kanssa samaa kuin teen kaiken kanssa: ajattelin niistä positiivisesti. Huomasin hyviä asioita pienirintaisuudessa: miten liikunta helpottui pienten rintojen myötä. Ennen juoksu ja hyppely oli kivuliasta hyvienkin urheiluliivien kanssa. Nykyään voin käyttää H&M:n huonolaatuisia urheiluliivejä ja unohtaa, että edes omistan rinnat! Ja olen oppinut näkemään, että pienetkin rinnat ovat kauniit, eivät samalla tavalla kuin isot, mutta kauniit silti. Pystyn käyttämään isoja kaula-aukkoja saamatta naisilta "huora" -katseita. Voin olla jopa ilman rintaliivejä huoletta!

Näin hauskaa on, kun hyväksyy itsensä!

Tässä muutama mielenkiintoinen fakta tisseistä:

1. Vasen rinta on yleensä suurempi kuin oikea eivätkä rinnat ole ikinä täysin  yhtä suuret :O (Minulla on oikea suurempi, olen friikki.)

2. Yli kahdella miljoonalla naisella on rintaimplantit. Nykyään niiden suosio on laskussa, sillä aitoja arvostetaan enemmän.

3. Suomessa silikoni-implantteja ottavat nykyään eniten nuoret naiset, jotka ovat juuri perustaneet perheen - tämä tilanne minullakin oli.

4. Vatsalla nukkuminen lisää rintojen riippumisriskiä.

Joten voin sekä isot että pienet tissit omistaneena sanoa, että muistakaa: kaikissa rinnoissa on hyvät puolensa. Ei olla kateellisia muille pienistä saati isoista rinnoista. Sen sijaan voimme antaa toisille kohteliaisuuksia ja olla onnellisia omistamme <3

Ps. Kannattaa punnertaa ja tehdä rintalihasliikkeitä, se nostaa rintoja ja viivästyttää riippumista muutenkin! Olen saanut rintani taas kiinteiksi, vaikka toisen lapsen imettämisen jälkeen ne näyttivätkin jo vähän riippuvilta.