Festarikuulumisia x 3

Aah mikä kesä! Olen kerännyt jo tähän mennessä ihan valtavasti villejä kokemuksia, mahtavia viikonloppuja ja muistoja. Ja vielä on puolet edessä! Sanon teille, lukijat, että aina kun on mahdollisuus, menkää ulos ovesta. Minunkaan ei aina tekisi mieli lähteä reissuun, varsinkaan jos olen matkannut juuri 1000 kilsaa edestakaisin ja rymynnyt ympäriinsä, mutta kyllä se on aina sen arvoista. En muistaisi myöhemmin mitään siitä, että olen istunut kotona sohvalla ja katsonut telkkaria. Vaikka sekin on kyllä välillä ihan mukavaa (tällä hetkellä luen Harry Pottereita taas alusta ja katson IT Crowdia, Frendien 10 tuotantokautta menivät juuri n. kahdennenkymmenennen kerran). Nyt kuitenkin kerron teille kootusti vähän reissuistani Ruisrockiin, Ilosaarirockiin ja Karjurockiin.

Ruisrock

Ruisrockiin menimme Siperianhuskyn kanssa siskosreissulle. Lily Allen oli ihan mahtava, mutta tykkäsimme myös J. Karjalaisesta ja Samuli Putrosta (joka oikeastaan vähän yllätti meidät hurmaavuudellaan).

Ruisrockissa oli se hyvä puoli, että siellä oli kaikenlaisia mainostuspisteitä. Esimerkiksi Finnairin pisteessä sai ladata puhelinta ja käyttää wifiä kahvia juoden. Kelpasi! Coca-Cola tarjosi ilmaisia juomia ja muutaman aurinkotuolin, joista onnistuimme varaamaan Huskyn kanssa itsellemme hyvät istumapaikat odotellessamme esiintyjiä. Olimme kuitenkin vähän pöyristyneitä kolatyyppien asuista: naisilla oli minisortsit ja toppi, miehillä polvipituiset sortsit ja pitkähihaiset paidat! Ihan oikeasti. Toisaalta tämä saattoi nyt toimia naisten eduksi, sillä ainakin päivällä oli tosi kuuma.

Jonkun tyypin übertyylikäs kassi! Hänen äitinsä oli kuulemma tehnyt sen vanhasta pussilakanasta. Olisin saanut tämän ostettua 500 eurolla mutta huippubloggaajakaan ei valitettavasti kanna ihan niin paljoa käteistä mukanaan :/

Esiintyjälistassa oli mistä valita!

Otimme Huskyn kanssa ihan rauhassa tällaisia ylivalottuneita selfieitä, emmekä tajunneet taustalla olevan mitään erityistä. Järkytyimme kuitenkin sydänjuuriamme myöden, kun kuvia katsellessamme huomasimme erään asian! Huomaatteko te?

ONCE YOU SEE IT, IT CANNOT BE UNSEEN!

Huh huh! Kyllä voi karmeita asioita tapahtua tässä maailmassa. Huh. No, tässä vielä me hulluina huutamassa Lily Allenille (joka oli muuten aivan ihana!): 

Ruisrockin miinus oli ehkä poistuminen festarialueelta. Jouduimme kävelemään 5 kilometriä keskellä yötä kauhean juoppolauman keskellä kapeaa metsätietä pitkin ja alkoi jo tulla vähän ahdistava olo. Muuta tietä ulos ei ollut! Minua ärsyttää, kun ihmiset polttavat tupakkaa isoissa porukoissa ja vielä kännissä: haju on karmea ja lisäksi pelkään, että he polttavat muita huitoessaan tupakalla. Vihdoin kuitenkin kolmelta yöllä pääsimme kotiin, vaikka keikka oli loppunut jo puoli yhden aikaan.

Ilosaarirock

Ilosaareen lähdimme serkkuni Plätän kanssa. Olen aina halunnut mennä, mutta en ole ikinä saanut aikaiseksi lähdettyä sinne! Matkaa tuli edestakaiselle matkalle ~1400 km. Nyt sain tapahtumaan pressilipun, joten pakkohan se oli pakata kamat ja lähteä katsastamaan Joensuuta. Reissu oli ikimuistoinen ja jotenkin tyttöenerginen. Kai se on oikea sana?

Koska olen nykyään pyhimys, ympärilleni tulee kuvissa tällainen sädekehä

Nukuimme autossa ja mukana oli mysteerinen näkymätön maskottimme Eino. Tässä näette hiukan majapaikkaamme sekä tietysti kirpparilta löytämämme supertyylikkäät kultaiset festariponnarit!

Viikonlopun paras veto oli kyllä Eläkeläisten Humpfonia!-keikka, jossa he olivat yhdistäneet voimansa Kuopion sinfoniaorkesterin kanssa. OMG mitä menoa! Ihan PARASTA! Kuolen vieläkin kun muistelen. Tämä paska video, jolla kuuluu hoilaukseni taustalla, ei tee oikeutta keikalle, mutta antaa teille ehkä jonkinlaisen käsityksen tuosta jumalkokemuksesta:

Tietysti festarilasit

Bändi nimeltä Surrur

Ilma oli ihan sikakuuma, joten välillä oli pakko päästä uimaan!

Happoradion keikka päättyi huimaan ilotulitukseen ja tulipalloihin!

Näimme vaikka mitä bändejä, mutta täysi yllätys oli Happoradio! Se oli aika hyvä. Tässä hoilaamme biisiä:

 Karjurock

Tällä festarilla rikoin periaatteeni. En yleensä koskaan ota mukaan järkkäriä keikoille, koska haluan mieluummin nauttia fiiliksestä ja fiilis tallentuu kyllä kännykänkin kameraan. Nyt oli kuitenkin ihan pakko ottaa kamera mukaan, koska festareilla esiintyi Helloween! Lisäksi mukana oli mieheni He-Man valokuvaamassa, joten kameran saatoin lykätä välillä hänelle.

Oli niin kuuma, etten jaksanut vetää mitään hevimaskia naamaan ja vaatteenikin oli ehkä vähän sopimattomat illan yhtyeiden kanssa, mutta who cares!

Karjurock oli todella mielenkiintoinen tapaus. Ajoimme perille pientä soratietä keskellä peltoa ja metsää. Ehdimme jo vähän epäillä, olemmeko tulleet oikeaan paikkaan! Tännekö maailmanluokan tähden Helloweenin pitäisi tulla? Mutta kun pääsimme perille, porukkaa oli paljon ja festarin puitteet kohdillaan. Oikeastaan jopa paremmin kuin isoilla festareilla, sillä tällaisilla maalaistapahtumilla on aina oma sielunsa. Söimme mm. maailman parhaat sämpylät. 

Ja te pari lukijaa, jotka sanoitte, että Helloween oli aivan loistava livebändi, olitte aivan oikeassa! Deris oli hauska ja jotenkin eläväinen ja aito. Jee! Ja Helloweenia lämpännyt Stratovarius nyt oli Stratovarius. Tässä herrat Deris ja Kotipelto:

Ekat viisi biisiä jaksoimme sinnitellä eturivissä, mutta sitten töniminen kävi ärsyttäväksi ja siirryimme nauttimaan keikasta jonnekin navetan rampille, josta olikin sitten hyvät näköalat: 

He-Man ja Helloweenin fanipaita

Lopuksi Deris veti päähänsä kurpitsahatun! Viimeinen biisi oli tietysti I want out. Yleisö lauloi ihan hulluna mukana ja bändi kyllä laulattikin sitä koko rahan edestä.

Ah, siinä minun festarini! Olen saanut nauttia ihan mahtavasta seurasta ja kaikkien rakkaideni kanssa olen saanut viettää hieman omaa aikaa. Ensin SIMin kanssa Sukevalla, sitten Huskyn kanssa Ruisrockissa, Plätän kanssa Ilosaaressa, äMMän kanssa Turussa ja vielä mieheni kanssa näimme Helloweenin. Voiko enempää toivoa? Ilmeisesti voi, sillä lähdemme He-Manin, VBM:n ja Lady Laiskiaisen kanssa huomenna reissuun ympäri Eurooppaa! Yritän postailla kuulumisia reissun aikana pädiltäni ja ehkä julkaisen täällä jotakin jo kirjoitettuja postauksiakin. Ette siis jää yksin, vaikka olenkin vasta parin viikon päästä takaisin Suomessa. Lisäksi yritän muistaa postailla päivän asuja Instagramiin ja ehkä tännekin!

Tack och adjö,

+ Husky ja Plättä