tiistai 3. kesäkuuta 2014

Kiltit tytöt, nouskaamme barrikadeille!

Kerroin joskus jossain seurassa, että huonoin piirteeni on liiallinen kiltteys ja muiden miellyttäminen. Muut nauroivat. Joku sanoi, että minulla on pahan tytön imago. Monet ehkä näkevät minut sillä tavalla, ja jos näkevät, hyvä: olen saavuttanut tavoitteeni. Parempi kovan ulkokuoren harha kuin loputon kiltteyteni ja voimavarojeni hyväksikäyttö.

En ehkä näytä liian kiltiltä, tai edes kuulosta, sillä olen kovaääninen ja suorasanainen, mutta minulle on hyvin vaikeaa tuottaa ihmisille pettymystä. Haluaisin, että kaikilla olisi hyvä olo ja koko maailmalla menisi hyvin. Tai no joo, melkein kaikilla, ei koiria pahoinpitelevillä ihmisillä tai muilla sellaisilla. Koska olen kaikinpuolin pystyvä ja pätevä, minun on hirveän vaikeaa jättää ihmisiä pulaan tai olla neuvomatta ja auttamatta, jos näen, että apuani tarvitaan.

Kiltti tyttö MRV
Tässä on vaan se ongelma, että apua tarvitsevia on aina enemmän kuin mihin minun voimani riittävät. Ja usein kukaan ei sitten auta minua, kun minä tarvitsisin apua. Tässä asiassa minussa itsessänikin on vikaa: minun on hyvin vaikeaa pyytää apua tai edes vastaanottaa sitä. Olen kuitenkin työskennellyt paljon asian eteen ja nykyään osaan ehkä olla hermoilematta viikkoa, kun minulle tarjotaan kahvi. Nykyään hymyilen, kiitän ja kerron tarjoavani seuraavalla kerralla. Ja hermoilen ehkä vaan päivän. Jee!

Olen opetellut kolme vuotta terapiassa kahta kirjainta: eetä ja iitä. Pärjäsin hyvin, kun sain jutella asiasta joka viikko. Terapiani kuitenkin loppui syksyllä, joten nyt olen pärjännyt itsekseni hetken aikaa. Tajusin kuitenkin vähän aikaa sitten, että olen hiljalleen luisumassa takaisin samaan kuoppaan, missä olen viettänyt koko elämäni. Huomaan sen siitä, että stressaan asioita ja kivojakin menojani. Olen aikatauluttanut koko lomani. Teen ihmisille palveluksia ja mietin seurassa vain muiden tunteita ja viihtyvyyttä. En keskity ollenkaan siihen, viihdynkö itse.

Tällä hetkellä tuntuu, että haluaisin sulkeutua yksin johonkin pimeään huoneeseen, sillä muut vain tuntuvat vaativan minulta koko ajan jotakin. Tosiasiassa vaatija olen minä itse. Ymmärrän, että vika ei ole kenenkään muun, mutta silti tuntuu, että kohta joku pikkuasia saa hermoni napsahtamaan. Oikeastihan kiltteys ei ole kenellekään mikään palvelus, vaan melkeinpä valehtelua. Eivät muut ihmiset voi sitä tietää, että kiltiltä tytöltä loppuvat voimat, joten on harhaanjohtavaa vaan hymyillä hampaat irvessä että joo joo, sopii kyllä, tottakai. Jotta en yltyisi berserkkiraivoon, olen päättänyt tehdä asialle jotakin. Ja koska olen drama queen, se on tietysti julistus.  

Julistan siis, että koko kesäkuuna en

 -lupaa yhtään mitään kenellekään
-tee kenellekään yhtään palvelusta ilman vastapalvelusta
-tee yhtään ilmaista työtä
-tee mitään, mikä on minun mielestäni tylsää
-en osta mitään kenellekään (paitsi pikkusiskoilleni)

Jollekin perehtymättömälle tämä saattaa kuulostaa siltä, että uppoudun törkeästi itserakkauteen enkä välitä muista ihmisistä. Kiltit tytöt kuitenkin tietävät. Jos taas muistutan itseäni siitä, että jos minä en pidä itseäni arvossa, kukaan muukaan ei pidä, pystyn ehkä heinäkuussa tekemään pieniä juttuja muillekin ja jopa nauttimaan siitä.

Nyt kaikki internetin kiltit tytöt, lähtekää mukaan kampanjaani: Kesäkuu 2014 - Itsekkyyden kuukausi! Jos ei muuten kehtaa kieltäytyä palveluksista tai muusta, voi lupautua tähän mukaan ja sitten vedota siihen lupaukseen ;) Itse aloitin kieltäytymisen sillä, että sanoin ensin automaattisen myöntymisen sijaan että "En tiedä, mun pitää katsoa mun kalenterista." Sitten sain rauhassa miettiä, haluanko oikeasti suostua, ja jos en halunnu, keksin jonkun tekosyyn ja laitoin tekstiviestin. Sain luvan mieheltäni vedota myös häneen, ja sanoin, etten ehdi, kun He-Man haluu tehdä sitä ja tätä. Pikkuhiljaa sain sanotuksi, että en ehdi. Piste. Tai en halua. En jaksa. En. Nyt on aika taas virkistää tuota taitoa.

Tässä vielä ihana voimabiisini Disney-leffasta Frozen. Toinen elokuvan päähahmoista, Elsa, on joutunut salaamaan taikavoimansa koko lapsuutensa ajan suojellakseen pikkusiskoaan. Lopulta voimat paljastuvat ja ihmiset järkyttyvät. Elsa pakenee vuorille ja on vihdoinkin vapaa käyttämään taitojaan, ja disneymäiseen tapaan lurauttaa tietenkin laulun. Biisi on aivan ihana ja leffa muutenkin, sillä se kertoo mm. sisarusrakkaudesta. Kävimme Huskyn kanssa yhdessä katsomassa tämän lomalla Miamissa <3


En ehkä ole Jääkuningatar eikä minulla ole taikavoimia, mutta mielestäni biisi sopii loistavasti  jokaiselle liian kiltille tytölle.

 

Don’t let them in, don’t let them see
Be the good girl you always have to be
Conceal, don’t feel, don’t let them know
Well, now they know


Let it go, let it go
Can’t hold it back anymore
Let it go, let it go
Turn away and slam the door


I don’t care
What they’re going to say
Let the storm rage on,
The cold never bothered me anyway






Itsekkyyden kuukausi, täältä siis tullaan!


ps. Kuvat on Herneenverson ja Siperianhuskyn ottamia <3

20 kommenttia:

  1. Tosi hyvä kirjoitus! Minulla on aivan sama ongelma, aina. Kunpa oppisin joskus sanomaan ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei sitä opi kuin opettelemalla, tsemppiä siihen :)

      Poista
  2. Oletko ihan varma, että haluat ruveta opettajaksi? Opettele ENSIN se ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa, huomasin tämän nimittäin kokemuksen kautta :D Tosin sama juttu on kyllä nuorilla naisilla ihan jokaisessa työpaikassa, sanoisin. Ylimääräisiä juttuja saa tehdä niin paljon kuin jaksaa. Mutta siksipä olenkin opetellut tämän asian. Huomasin, että maailma ei lopu, saan pitää työpaikkani ja ihmiset tykkäävät minusta siltikin, vaikka kieltäydyn jostakin :)

      Poista
  3. Kiitos, kyllä! Lupaudun tuohon mukaan! Kesäkuun kolme ensimmäistä päivää menivätkin muiden toiveita miellyttäen, jos loppukuun ajan sanoisin vain "ei".... :)

    VastaaPoista
  4. Teksi oli kuin suoraan mun päästä, paitsi että selvemmin ilmaistuna. Mä kans olen mukana! -pipo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Katotaan sitten loppukuusta, miten kävi :)

      Poista
  5. Täytyy sanoa, että vilpittömästi ihailen rohkeuttasi olla avoimen epätäydellinen. Aitoja ihmisiä on nykyään aivan liian vähän. Tämä teksti oli tosiaan kyllä suoraan kuin omasta elämästä. Ehkä se on joku isosiskojen kirous olla liian kiltti, vastuuntuntoinen ja opetella kaikkea yleishyodyllistä, jotta kykenee olemaan hyödyllinen? Voimia siihen, että löydät toimivia ajatusmalleja mahdollisimman hyvään psyykebalanssiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia! Tavoitteeni on nauttia elämästä ja kertoilla täällä kivoja ja inspiroivia asioita, mutta toisaalta en halua tähän maailmaan enää yhtään lisää täydellisyyspaineita. Siksi haluankin kertoa myös epäonnistumisista ja vioistani, koska niitähän jokaisella on vaikka niistä vaiettaisiinkin. Hyvä siis, jos epätäydellisyyteni näkyy myös ruudun toiselle puolelle :)

      Tuo hyödyllisyys on kyllä aina ollut elämäni avainsanoja, ehkä siitä olisi hyödyllistä päästä eroon. Luulen, että isosiskous on siihen ehdottomasti vaikuttanut, mutta oma luonteeni myös. Kiitos tsempistä, toivottavasti pääse takaisin zen-olotilaan tämän kuukauden aikana!

      Poista
  6. Kunpa joku kysyisi minulta joskus jotain palveluksia, mutta pfft. Tarjoan sitten tilaisuuden tullen niitä itse. Ei osaan sanoa tarvittaessa, ainakin joskus. :D
    Let it go on paras, eikä ole vielä vanha juttu, vaikka onkin. Tai siis... Pitääkin ostaa Frozen blue-rayna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos multa ei kysytä apua, tarjoan sitä typeränä automaattisesti :D Loistavaa, että osaat sanoa ei, ole tyytyväinen tästä kansalaistaidostasi! Se on meille joillekin suuri asia :P Frozen oli kyllä ihan paras! En ole Disney-leffoja enää kauheasti viime aikoina katsonut, mutta ehkä pitäisi taas katsella, jos taso on näin hyvää :)

      Poista
  7. Ihana toi peili-huuli-kuva ♥__♥ Ja juu, kilttinä tyttönä tiedän myös täysin mistä puhut... Hyvä, että olet saanut käydä sitä läpi terapiassa, sieltä saa varmasti loistavat eväät saman läpikäymisen jatkamiseen elämässä. Eli en usko todellakaan että joku pitää tuota lupausta itsekkäänä. Varsinkaan kukaan, joka on itse joskus painiskellut e:n ja i:n kanssa itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Sen otti Husky ja tykkään siitä itekin ihan kauheesti. Kiitos myös tuesta, terapia tosiaankin on muuttanut elämäni. Jotkut ihmiset ei tajua, miksen vaan kieltäydy, joten luulen, että samat ihmiset ehkä ajattelevat minun olevan itsekäs, mutta ei sille nyt vaan voi mitään. Tai sitten ihmiset ajattelevat, että mistä minä oikein valitan, eihän vaikka jonkun henkilön kuskaaminen ole niin iso homma. Eihän se olekaan, mutta kun niitä hommia kertyy ja kertyy niin paljon, että en ehdi ajattelemaan itseäni ollenkaan. No joo, mutta tsemppiä sullekin, fellow kiltti tyttö! :)

      Poista
  8. Mun eristäytymiskausi on perinteisesti marraskuu, koska syksyllä on sutinaa ihan liiankin kanssa. Marraskuussa kaikki pois, paitsi kuukausia aiemmin sovitut. Toimii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti vinkistä, toi vois toimia mullakin :) Just tohon aikaan tarvii muutenkin voimia.

      Poista
  9. Hyvä postaus :) . Mulla on ollut joskus myös tuota kilitin tytön syndroomaa johon meinasin oikeasti hajota henkisesti ja fyysisesti, nykyään osaan jo prioirisoida (jos mua ei huvita niin mun ei tarvi lähteä makutuomariksi vaateostoksille odottamaan sovituskopin ulkopuolelle, mutta ystäväni joutuessa äkisti sairaalaan ei tuottanut lainkaan tuskaa lähteä hoitamaan hänen lemmikkejään).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Mäkin opin ton priorisoinnin taidon mutta jotenkin tässä kevään kiireissä se on unohtunut. Just kätevästi siis silloin, kun sitä eniten tarvitsisi, sen unohtaa. Mutta hyvä, että oot tajunnut kieltäytymisen ja itsensä ekaks laittamisen tärkeyden, tiedän tosiaan että siihen voi hajota. Voimia jatkoon!

      Poista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.