tiistai 10. kesäkuuta 2014

Bloggaajan koti ja sisustusvinkit!

Kyllä bloggaajan elämä on ihanaa. Kaikki näyttää ja tuntuu hyvältä eikä oikeastaan tarvitse edes tehdä mitään! Sen kun ottaa rennosti vaan. Minun ei ainakaan tarvitse ikinä tapella mieheni He-Manin kanssa asukuvien ottamisesta, vaatepaljoudesta tai näppiksen näpyttelystä yömyöhään. Hymyilen vaan ja joko poseeraan, lötkötän rannalla tai puistossa, katselen iloisena horisonttiin tai istun yksin leffateatterissa. Todisteet:


Etenkään meillä ei riidellä siivouksesta. Kun nimittäin ryhtyy bloggaamaan, koti alkaa maagisesti hohtaa puhtauttaan, tavaroille löytyy oma paikka kuin taikaiskusta ja kaikki tuoksuu ruusuiselta. Miss Ruki Verina oleminen on vähän kuin olisi jokin jumalatar! Tai vähintään velho. Toista se on alter egoni Mrs Perusjampan elämässä. Mrs Perusjampalle ei ole suotu mitään siisteyden kaipuuta: hän voisi elää miten sotkuisesti vain, eikä se paljoa häiritsisi. Jotenkin ne tavarat vaan jäävät käsistä sellaisiin isoihin kasoihin ympäriinsä. Vaikka tämä ei olekaan mikään sisustusblogi, havainnollistetaanpa asiaa kuvin. Bloggaajan koti vs. perusjampan koti, olkaa hyvä:

Hihii lukijat, vaatekaapissani on TAAS uusi järjestys. Tässä nyt vaan sattui olemaan ylimääräistä aikaa, ja mitäs sitä muuta tunnollinen bloggaaja tekisikään kuin näpräisi jotain pientä :) Järjestin mekkoni tällä kertaa värin mukaan! Aikaisempi järjestysperuste, helman pituus, alkoi jo kyllästyttää viikon sitä katseltuani. Okei, te tarkkasilmäisimmät, myönnetään: värijärjestykseni ei ole aivan kansainvälisten standardien mukainen ja henkarini voisivat olla samanlaisia. Erilaiset henkarit tuovat kuitenkin vähän rouheaa lookkia kaappiini, eikö? :3


Vaatekasani alkavat olla ehkä jo liian epämääräisiä, kun en löydä enää uusia sukkia. Mies on jäkättänyt asiasta jo pitemmän aikaa. Pitäisiköhän tälle tehdä jotakin?


Olen aina ollut sitä mieltä, että työpöydän tulee olla siisti. Työpöytähän on vähän niin kuin bloggaajan käyntikortti! Ja toimisto! Ja työpöytä! Pyyhin joka päivä pölyt näppiksestä ja aina kun odottelen uusia kommentteja blogiin ja klikkailen refresh pagea, toisella kädellä surautan ihanalla vanhalla Husqvarnan koneella (löytö yhdestä pikkuisesta second hand shopista Turusta!) muutaman sauman mekkoon tai pariin. Kahvia hörpin molempien käsien ollessa työn touhussa pillillä - tehokkuus ennen kaikkea!



Työpöytäni on yleensä sen näköinen, että siinä ei paljoa töitä mahdu tekemään. Mutta ei se haittaa, riittää, että tilaa on kahvikupilleni ja että käteni mahtuu liikuttamaan hiirtä ja kirjoittamaan suhteellisen mukavasti. Onneksi olemme mieheni kanssa sopineet, että minun työpöytäni on minun aluettani ja se saa olla minkänäköinen tahansa, eikä hän saa valittaa siitä. Jos joku vieras alkaa urputtaa, minulla on aina kätevästi valmiina oiva Einsteinin vertaus tyhjästä työpöydästä ja sen yhteydestä mieleen. Kukaan ei uskalla ryppyillä Einsteinille.   


Pakko muuten esitellä uusin ostokseni, Marimekon Kaivo-vieraspyyhkeet! Kyllä vieraiden nyt kelpaa. Kylppärissä on heti uusi freesi lookki.


Olen keksinyt uuden kätevän tavan kuivattaa pyykkiä, kun en jaksa kaivaa pyykkitelinettä esiin: levittelen ne vain tavaroiden päälle! Näin ne ovat kivasti käden ulottuvilla kun niitä tarvitsee. Eipä tarvi turhaan laskostella tai availla kaappien ovia.


Eteisen sisustus on feng shuin mukaan erittäin tärkeä, sillä se on ensimmäinen huone, johon tulet, kun tulet kotiin. Myös sisustusguru Marko Paananen opetti telkkarissa, että tutkitusti 98 % ihmisistä muodostaa mielipiteensä sinusta viiden sekunnin sisällä siitä, kun hän tulee kotiisi. Tätä mielikuvaa ei pysty enää muuttamaan, joten on elintärkeää pitää eteinen siistinä. Itse haluan, että eteiseni kertoo minun olevan kaunis, mäyräkoirainen ja korkokenkäinen. Minusta se on aika hyvä tavoite elämälle. 





Okei, vaikka en yleensä sotkuisuuttani harmittele, minun pitää myöntää, että voisin ehkä järjestää kengät hiukan paremmin ja lakata laskemasta kaikkea käsistäni eteisen lattialle kotiin tullessani. 


Kun aikaa riittää poseeraamiselta, kotoilulta ja awesomina olemiselta, uppoudun puutarhan hoitoon. Olen oikea viherpeukalo! Kasvit kukoistavat hoidossani, sillä laulan niille sukuni vanhoja itämerensuomalaisia lauluja. Tällä hetkellä viljelen parvekkeellani mm. persiljaa, chiliä, avokadoa, uusia perunoita, Pimpinella-ruusuja ja mangopuita.


Rakas ystäväni Charmi antoi minulle venhänjyviä ja tarkat ohjeet niiden idättämisestä ja vehnänoraan kasvattamisesta. Olen kasvitumpelo, joten tietenkin epäonnistuin. Nyt jyvät ovat tiskipöydällä ja haisevat aika pahalta. Pitäisi varmaan heittää ne pois ja yrittää uudelleen. En tajua, miten jyvien liottaminen, huuhteleminen ja uudelleen liottaminen oli minulle liian ylivoimainen tehtävä! Kasvit vihaavat minua. Onneksi feministiystäväni Valkoinen Barbaari/Mystikko on hirveän hyvä kasvien kanssa ja on antanut meille kivan chilipuun parvekkeelle. Tappaisin varmaan senkin, ellei VBM aina hoitaisi sitä käydessään ja ellemme olisi sopineet, että sen kastelu on mieheni He-Manin vastuulla.

Viherpeukalo MRV
Minulla on aina jokin sisustusprojekti meneillään! :) Keräilen tauluja, joita sitten vaihtelen fiiliksen mukaan. Olen saanut kotiimme hiukan ateljeemaista tunnelmaa laittamalla taulut nojaamaan seinää vasten. Tulee aika taiteilijamainen lookki olkkariin muuten, suosittelen.


Olemme asuneet tässä talossa kohta vuoden, mutta emme vieläkään ole löytäneet kaikille tavaroille omaa paikkaa. Nämäkin taulut ovat tässä oviaukossa aina tiellä, koska emme jaksa viedä niitä kellariin tai naulata seinään ripustuskoukkuja. Pitäisi kai, mutta kun katselen niin paljon mieluummin Frendejä läppäriltä.


No niin, se oli sitten sellainen pikkuinen kierros kotiini! :) Mitäs piditte, ihanaiset lukijat? Tämä bloggaajan arki kun on tällaista niin voin ehkä neuvoa teitäkin hiukan elämässänne pärjäämisessä! :) Terveisin,


Palkataan siivooja. Terveisin,



ps. EMP:n blogissa postaus tikityylistä <3

http://www.emp.fi/blog/vaatteet_ja_tyyli/vaatteet_ja_muut_tuotteet/tiki/

10 kommenttia:

  1. Minä olen ihan tuo perusjamppa, aina kengät lentää pitkin eteistä, eikä ketään kehtaa pyytää kylään kun kämppä on (järjestelmällisessä) kaaoksessa. :D Vaatehuonekin pursuu niin nätisti, että on sieltä tullut parikin kertaa todettua "kappas kuppas, kun miulla on tällänenkin!"

    Oli hauska postaus ja saatoin pari kertaa hörähtää tajutessani, että ehkä minun pitäisi siivota. Tai sitten ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Mä kehtaan aina pyytää ihmisiä vaikka olis kuinka sotkusta! Mun mies taas ei edes sillon, ku puuttuu vaikka pelkkä imurointi. Tasapainotetaan sopivasti toisiamme siis :D Mulla on sama vaatteiden kanssa, vaatekaapin siivoominen on aina löytöretki.

      Poista
  2. Tuttu näky kulissien taakse. Ja jos jotain kodin i-i-i-ii-hanaa yksityiskohtaa pitää kuvata, vaikkapa idyllistä herkkää kahvihetkeä tai mariskool-pottaa, tietysti vanha kunnon "kyynärvarsipyyhkäisy"-liikerata on tullut myös tutuksi; Liike, jolla kaikki turha krääsä kauhaistaan kyynärvarrella vain juuri ja juuri kuvan ulkopuolelle. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, kyynärvarsipyyhkäisy :D Toi nimi pitäs patentoida.

      Poista
  3. Kaunis, mäyräkoirainen ja korkokenkäinen :D Kuvaukseen ei vois yhdistää ketään muuta kuin sinut. <3 Muistutit mua juuri kenkätelineen tärkeydestä. Kiellän aina omistavani useamman kuin kolme kenkäparia, mutta ollaanpa nyt ihan rehellisiä: Ei niitä kenkiä ole ollut niin vähän sen jällkeen, kun muutin Turkuun 2009. Meidän eteistä ei siis ainakaan voi kutsua hyvän ensivaikutelman temppeliksi (paitsi toivottavasti seuraavan kirpparikierroksen jälkeen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Tuija! :D Mekin kuviteltiin pärjäävämme ilman kenkätelinettä, mutta lopputuloksena oli kaaos. Vaikka meillä on toinenkin kenkiensäilytyspaikka, sellainen Ikean kenkähylly nimittäin, ja kellarissa vielä talvikengät. Mutta onneksi hyvät ystävät tietävät minun olevan kaunis, mäyräkoirainen, korkokenkäinen JA sotkuinen! <3

      Poista
  4. Aijaijaijai, kengät selkänojalla. Huutia tulis. T: elokuvateatterityöntekijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, nyt et ole nähnyt EMP:n postausta, jota varten tuo kuva on otettu! Se ei ole vielä ilmestynyt. Sinne kirjoitin erikseen, että asettelin kengät selkänojalle ihan pelkästään kuvanottohetkeä varten ja lisäksi vielä niin, ettei kurainen osuus osunut penkkiin. Enhän siis vielä saa porttikieltoa Finnkinolle? :O

      Poista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.