maanantai 31. maaliskuuta 2014

Unelma, josta en uskalla puhua ääneen


-MRV, miksi tuo toinen ohittaa meidät?
-Ole hiljaa ja tule itse työntämään


SIM täällä taas hei! Koska MRV on kohta Suomen kielen maisteri, on kaikille kivempi antaa hänen kirjoittaa blogiinsa ihan itse.

Mutta kuitenkin minun oli pakko kirjoittaa tämä. Tämä epätoivon huuto unelmiemme puolesta.

Pari viikkoa sitten koin todellisen pysäytyksen. Olin matkalla Helsinkiin tekemään PTFU:n kanssa promo-videota, kunnes tunsin kuinka tajuntani alkoi kesken matkan hiipumaan. Mahani oli ollut pari päivää kipeänä, mutten reagoinut siihen mitenkään erikoisemmin, mutta nyt ajoin tien sivuun ja soitin hätäkeskukseen ja kerroin että olen menettämässä tajuntaani ja yritin selostaa missä kohtaa olen. Ambulanssi tuli ja vei lähimpään päivystykseen, josta lääkäri lähetti pillit päällä TYKSiin. Kaatuilin maahan jos yritin nousta ylös ja en muistanut edes minne olin ollut matkalla. Olin sokissa. Lääkäreitä tuli TYKS:ssä toinen toistensa jälkeen ihastelemaan mahaani ja pian ultrauksen jälkeen minut kiidätettiin leikkaussaliin. Olin vuotanut äkillisesti vatsani sisään 2,5 litraa verta. Se on aika paljon, nimittäin aikuisen  normaali verimäärä on noin 5 litraa. Muutama tekijä kun olisi ollut toisin, niin ensi sunnuntaina vietettäisiin minun hautajaisiani.

Olen kuitenkin elossa, Luojalle kiitos!  Parin viikon sairasloman aikana minulla onkin ollut runsaasti ajatuksille aikaa. Suurin kysymys mielessäni pyörii -TIEDÄN MITÄ HALUAN TEHDÄ, MIKSI EN TEE MITÄÄN TEHDÄKSENI SITÄ? MIKSI EN SEURAA UNELMAA, JOKA ON SEURANNUT MINUA JO LAPSESTA ASTI?

Olen pienestä asti opiskellut musiikkia ja esiintynyt konserteissa. Siitä tai luonteestani johtuen, esiintyminen on se, mistä saan voimaa.  Esiintyessäni vaikka flyygelin kanssa konserttisalissa, tunnen koko sydämeni roihuavan ja saan siitä hetkestä sellaista energiaa, joka ei voi tarkoittaa muuta kuin että olen oikeassa paikassa juuri silloin. Eräs tuttavani oli ihmetellyt minun voittaessani Somen ihanin muija- kilpailun, että ”miksi SIM tykkää aina olla niin paljon esillä?” En itsekään osaa suoranaisesti vastata tuohon, mutta en vain saa mitään iloa maalaamisesta, vaatteiden tekemisestä tai vaikka urheilusta. Joku muu saa, mutta minä en. Tunnen olevani syytön siihen, mistä minä saan voimaa. Meidät kaikki kun on luotu erilaisiksi. Minun unelmani on esiintyä, esiintyä paljon ja isoille yleisölle. Kuulostaa mahtipontiselta ja ylimieliseltä, mutta jos minä en tavoittele unelmaani itse, eipä sitä kukaan muukaan tavoittele minun puolestani. Jos unelmani olisi tehdä virkattuja patalappuja, ihmiset hyväksyisivät sen varmasti paremmin. Muutama hyväsydäminen luultavasti jopa tukisi minua unelmassani ja tilaisi minulta muutaman patalapun itselleen kotiinsa, vaikka IKEASTA saisi nätimpiä halvemmalla. 

" Lähde etsimään sitä missä olet hyvä. Mitä paremmin ymmärrät itseäsi, sitä paremmin ymmärrät maailmaa. "
Paulo Coelho
Ärsyttävä nainen

Teillä kaikilla on varmasti unelmia. Joillakin voi olla juuri niin isoja unelmia, että niitä ei kehtaa edes sanoa ääneen; muuten ihmiset tuomitsevat. Joku osaa piirtää todella hienosti ja saattaa sanoa, että hänen unelmansa on järjestää näyttely ystäville lähikahvilassa, vaikka sydämessään hän haluaisi että koko maailma kuulisi hänen upeista töistään.  Jonkun toisen unelma voi olla elää rauhallista perhearkea kotona, ja vaikka lisätienestinä hoitaa vielä perhepäivähoitajana jonkun toisenkin lapsia. Kukaan ei ole määrittämään sitä mikä tekee toisen onnelliseksi.

Minun elämäni ei silti kaadu, vaikka kukaan ei enää koskaan kuulisi minun soittavan pianoa tai en koskaan enää esiintyisi missään, mutta uskallan tavoitella unelmaani siinä toivossa että jos sittenkin?? Uskallatko sinä? Paulo Coellho sanoo niinkin fiksusti että " Unelman tekee mahdottomaksi yksi ainoa asia, epäonnistumisen pelko. "

Minä olen päättänyt lopettaa pelkäämisen. Se on nyt kaikkien tiedossa mitä mina haluan, ja olen valmis kantamaan raskaan taakan, jossa ihmiset tuomitsevat minut julkisuuden kipeäksi, itsekkääksi ja turhaksi. Mutta se on sen arvoista.

Yksi suuri unelma ei poista toisten unelmien läsnäoloa

Vaikka on yksi suuri unelma, jonka perässä on mukava kulkea, on minulla silti muitakin unelmia, niinkuin kaikilla. Tahdon joskus lähteä avustustyöhön, haluan olla olkapäänä sairastaville yksinäisille ihmisille. Haluan soittaa pianoa vanhusten hoivakodeissa ja haluan ajaa uudella BMW:llä. ;)
Minulla on myös unelmia jotka ovat toteutuneet. Minulla on elämässäni kaikki perusasiat juuri niin kuin olen niiden aikoinaan unelmoinut olevan. Olen hyvin kiitollinen, varsinkin nyt kun tajuan kuinka hiuskarvan varassa me täällä oikeastaan elämme.


MRV on usein suuri esikuvani lähes kaikessa. Jos hän haluaa kirjoittaa häikäilemättömän suorasanaisen blogin ja ottaa itsestään kauniita kuvia - hän tekee sen ja vieläpä menestyen siinä. Hän tosin on menestynyt lapsesta saakka ihan kaikessa mihin hän on tarttunut. Mokomakin Hannu Hanhi? Ei, vaan älyttömän ahkera toteuttamaan unelmiaan!


Tämän kirjoituksen halusin jakaa teille siksi, koska minä itse olen kuitenkin nyt unelmani kanssa umpikujassa. Opiskelen AMK:ssa musiikkia, mutta en pääse mitenkään eteenpäin urallani. Tahdon managerin.
Kuva: Timo Kiviranta
Täten lupaan, että se joka hoitaa minut koe-esiintymiseen tai muuhun upeaan mahdollisuuteen, joka tekee minusta rikkaan, annan tämän asian mahdollistaneelle managerilleni 20% seuraavan viiden vuoden tuloistani. Esimerkkinä pianisti Tuomas Holopainen tienasi vuonna 2012  280 000 euroa. Se tekisi managerille lähes 60 000 vuodessa.

Meriittini 


  • Osaan soittaa pianoa kuin Lenni-Kalle Taipale
  • Osaan näytellä vähintään yhtä hyvin kuin näyttelijät salatuissa elämissä tai kauniissa ja rohkeissa. No siihen ei vaadita paljon, mutta kuitenkin.
  • Luulen olevani yhtä hauska kuin Krisse Salminen tai Pirjo Heikkilä luulevat olevansa.
  • Mutta valitettavasti laulan kuin Matti Nykänen.

Mikäli sinä pelastat minut elämääni turhautumiselta, otathan yhteyttä Facessa tai vaikka instagrammissa @nooralovesim

Mitä saadaan kun yhdistetään bulldog ja SIM? En tiedä, bulldog ei ole vielä suostunut.
Rakkaudella kaikkia vihamiehiäni kohtaan

SIM(panssi)


10 kommenttia:

  1. Rehellinen ja kaunis

    VastaaPoista
  2. Hyvä N <3 sä oot niin oikeessa! Sama musaunelma täällä.. Terkkuja Tampereelta.!

    VastaaPoista
  3. Sim-rakas, minustaa tulee suomen kielen maisteri, ei Suomen kielen maisteri. Tai oikeastaan minusta tulee Kieli Oppi Natsi. <3

    VastaaPoista
  4. Susta on tullut jo! Koska juhlit natsiksi valmistumista? ;)

    VastaaPoista
  5. Hui, onneksi sulla oli onnea matkassa ja selvisit!
    Tavallaan kurjaa, että tietynlaiseen heräämiseen vaaditaan monesti jokin järkyttävä elämäntapahtuma, mutta toisaalta silloin sitä joutuu pakostikin miettimään elämää ja sen väliaikaisuutta. Toivon, että saavutat unelmasi!! :)

    Terkuin "en oo vielä rokkitähti, mutta toinen haave (psyk.sairaanhoitaja) on melkein saavutettu" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onneksi olkoon toisen unelmasi saavuttamisesta ja kaikkea hyvää :))

      Poista
  6. Onneksi selvisit ja toivotaan, ettei vastaisuudessa tule enää tuollaisia läheltä piti -tilanteita, eikä muita vaivoja :) Onnea unelmien toteuttamiseen! Minä en ole uskaltanut ottaa härkää sarvista - haluaisin olla kirjailija, mutta ihan rehellisesti sanottuna julkaiseeko yksikään suomalainen kustantaja omaan maailmaansa sijoittuvaa fantasiaa? Ei, täällä pitää olla juoppohullu, ympäristönä Suomi tai vähintäänkin paskahuussi. :D *katkeruutta ilmassa, vaikka yrittänyttä ei laiteta*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sinulla on unelma niin sen perään sitten vaan. Voit olla vaikka sellainen kirjailija joka juuri kirjoittaa eri lähtökohdista ja juuri siksi oletkin kiinnostava. Tsemppiä sulle kaikkeen ja hyvää kevättä :)

      Poista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.