perjantai 25. lokakuuta 2013

Pirtsakan reippailijan hyytelöshotit

Apua! Keski-ikäistyn! Minusta on tullut reippailija. Tiedätte kai, sellainen ärsyttävä puhkuva punaposkinen tuulipukutäti, joka lenkkeilee säässä kuin säässä. Reippailija on pirtsakka ja pirteä ja tarttuu riuskasti toimeen. Häntä voi kuvailla adjektiiveilla tomera, näpsäkkä ja rempseä!

Pelottavan korkea silta!

Lauttamatka saareen + paskainen tuulilasi
Reipas reippailija punaisine poskineen! Oikea Pirkko Pirteä.
Teimme He-Manin kanssa seikkailuretken Turun saaristoon ja päädyimme Nauvoon (ruotsiksi Nagu, hihhihhii - pitäisikö puhua keski-iän sijaan murrosiästä?). Hauskaa oli, maisemat olivat hienoja ja ilmassa oli seikkailun tuntua.



Olen huomannut itsessäni toisenkin huolestuttavan vaaran merkin: olen alkanut ihailemaan luontoa ja sen värejä! Tulee ihan mieleen Kumman kaa -sarjan opehuoneen keskustelu kevään vihreydestä ja hiirenkorvista. Ihan oikeasti nyt! Miten tämän sentimentaalisen hölynpölyn saa häipymään?


Onneksi en ole menettänyt lapsellisuuttani ihan vielä. Ostimme evääksi Cittarin patongit. Huom, en hyödy mainostuksesta, mutta suosittelen silti: patonki maksaa 3,16 e ja on ihan superiso ja -herkullinen! Nam nam. Jälkkäriksi ostimme erilaisia suklaapatukoita, joita emme ole ennen maistaneet. Tässä niistä jäljellä vain kuoret:


Olisin tietenkin voinut ottaa kuvan vielä olemassa olevista patukoista ennen syömistä, mutta kun haistan suklaata, ajattelen kameraa viimeisenä. Siksi minusta ei saakaan valokuvamallia :D Patukoista mikään ei yllättänyt, tässä teillekin lyhyt arvostelu, mikäli ette ole kaikkia maistaneet:

1. Yankie Original: vähän niinku Mars eli aika makea. Tulee huono olo.
2. Fazerin uusi mansikka-vadelma-tumma suklaa-valkoinen suklaa -sähellys: maistu ihan hajuvedeltä. Paska oli. 
3. Stratos: joku ruotsalaisten superkeksintö - laitetaan tavalliseen ällömakeeseen suklaaseen kuplia! Siis ilmakuplia! Makuhan muuttuu olennaisesti. Maistui Maraboulta ja ilmalta. Kts. edellisen loppukommentti.
4. Geisha Dark: vaikka tykkään enemmän tummasta suklaasta, tavallinen Geisha on parempaa.

Sitten vielä löysimme hauskanvärisen ikivanhan ladon/aitan. Joku superpahis oli käynyt kirjottamassa siihen mielettömän coolisti ja katu-uskottavasti SEX. Oooo, mikä gangsta! Jos löytäisin tämän sankarin, näyttäisin hänelle vähän rispektiä mustikkanenän muodossa.

We've got a badass over here!
 Mutta mutta, reippaasta retkestä huolimatta: AIKUISUUS, ET SAA MINUA VIELÄ! Pidän tänään niin maan lapsellisimmat halloween-bileet. Asunikin on lapsellinen ;) Jos tämä ei vielä riitä, teen amerikkalaisteinien lempijuomaa:


 Jelly-shotteja! Voisiko näitä sanoa hyyteloshoteiksi? Hyytelöpaukuiksi? No, miten vaan, toivottavasti onnistuvat :) Tämä on eka kerta kun näitä teen, ja kuten kaikki AMI-ohjelman katsoneet ehkä tietävät, en omista mitään mittoja, joten nesteet ja liivatteet ovat summamutikassa. Tein kolmea eri sorttia: ällövihreitä lime-mandariinishotteja, verenpunaisia mustaviinimarjashotteja ja synkänmustia turkinpippurishotteja. Ohje:

Ota kolme kippoa. Yhteen laita kuumaa vettä ja turkinpippureita, toiseen mustaviinimarjamehutiivistettä ja kolmanteen purista limestä ja mandariineista (tai muista sitrushedelmistä) mehua. Lisää sokeria paljon. Lisää alkoholia enemmän. Sulata x-määrä liivatelehtiä (pitäisi olla 1 kpl / 1 dl nestettä) kuumassa vedessä ja sekoita liivateliuosta jokaiseen kippoon saman verran. Maista ja varmista, että alkoholin maku on peittynyt. Jos ei ole, lisää sokeria. Voit lisätä elintarvikevärejä: itse värjäsin vain lime-mandariinishotit vihreiksi, muut ovat luonnollisen värisiä. Jaa shottilaseihin tai käytä mielikuvitustasi: shotit voi laittaa myös tyhjiin sitruskuoriin kuten minä tai keksiä jotain vielä villimpää. Seoksen vähän hyydyttyä kuppeihin voi lisätä myös karkkimatoja ja muuta ällöä.

Jos näillä ei nuorru, lähden ottamaan pari botuliinipistosta naamaan! Tack och adjö!





6 kommenttia:

  1. Viinahyytelöä! Legendaarista! Siitä on vuosia kun viimeksi olen sitä syönyt. Yhteen aikaan meillä oli tapana tehdä sekä viinahyytelöä että viinakakkua joka ikisiin bileisiin, mitä pidettiin. Ja sitä hyytelöä tehtiin ämpäreissä, ei mihinkään pieniin muovikippoihin. Rakas lapsi sai tuolloin lempinimen Jello elikä J-Lo eli jeilou. Ei bileitä ilman jeilouta. (Ei ehkä ihme, ettei se ole viime aikoina maistunut.)

    Happy Halloween!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyytelö oli hyvää, mutta sotkuista. Ja aika makeaa. Mutta kyllä tuli nuori olo! :D kiitoksia kommentista ja hyvää halloweenia sinnekin :)

      Poista
  2. Tähänhän voi lähestulkoon samaistua - terv. toinen lapsenmielinen pirtsaakkeli :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee jee :D kyllä viikonloppu nuorensi, olen taas vetreä ja ihan eri tavalla pirteä ;)

      Poista
  3. Eikä, oot niin sulonen! :) ja tää on muuten paras blogi koskaan, harkitsen jopa googletilin tekemistä, jotta voisin lukea oiken nimellä. T. Essu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, kiitti :) ja ohhoh, tämäpä on suuri kunnia! Uhmaat jopa vaklaamista ja urkintaa blogimme vuoksi <3 se, jos mikä, on uskollisuutta!

      Poista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.