maanantai 12. elokuuta 2013

Somen ihanin muija esittäytyy

Miksi panostan enemmän ulkonäkööni kuin älyyni? Koska miehet ovat useammin tyhmiä kuin sokeita.

Miss Ruki Ver pyysi kirjoittamaan tälläisen esittelyn, joten täältä pesee. Olette nähneet minut aikaisemmin jo blogissa ainakin täällä, täällä, täällä ja täällä, ja osa teista auttoi minut voittoon tykkäämällä minusta Somen ihanin muija -kilpailussa ;) Esittäydyn myös täällä, vähän suuremmalle yleisölle ;)

Somen ihanin muija - tästä nimimerkkini sai alkunsa
MRV:n lailla olen paras. Kaikessa. En ole sitä silti aina ollut, MRV on joutunut opettamaan minulle paljon: siitä olenkin hänelle ikuisesti kiitollinen. Tuo kauneuden, älykkyyden ja valtavien rintojen ruumillistuma - MRV - on lahja maailmalle, mutta myös minulle. Tai no MRV=maailma. ANYWAY.

Tapasimme MRV:n kanssa ensi kerran joskus kuudennen luokan aloituspäivänä. MRV näytti juuri siltä miltä itse olisin halunnut näyttää: hänellä oli pitkät mustat hiukset, upea iho, eksoottiset silmät, upea rusketus ja mustat intiaanityyliset hapsuvaatteet. Hän näytti AIVAN Pocahontasilta.  Voitteko kuvitella sitä kateuden määrää minussa potenssiin sata! Minun ulkonäköni samaisena päivänä oli tällainen: permanentti lyhyissä, liian moneen kertaan vaalennetuissa kuolleissa hiuksissa, vaatteina suorat housut äidin kaapista ja bleiseri (tyylini oli kuin 45-vuotiaan tyylitajuttoman tyyli). Meikkiä en osannut käyttää ja sosiaaliset taitoni olivat vähintäänkin hyvin rajoittuneet. Tiedän sen sataprosenttisesti, että minusta ei olisi tullut minä ilman MRV:tä. MRV on opettanut miltei kaiken elämästä ja kauneudesta.  Hän tietää kaiken - minkälaiset rintaliivit pitää ostaa ja miksi kulmakarvat eivät saa olla liian haljut tai loppua kesken. 

Parasta minussa  - MRV
Kuinka monella on tälläinen maailman kaikkeuden ihanin ystävä? Parhaan ystävän tunnistaa siitä, että kun itsellä menee hyvin, niin tämä ystävä iloitsee sinun onnestasi aivan kun se olisi hänenkin onnensa. Huono ystävä on sellainen, joka on aivan innoissaan kyselemässä kuulumisia silloin, kun sinulla menee asiat huonosti. Sitten tämä huono ihminen tuntee sydämessään iloa, kun toisella menee huonosti ja pahimmassa tapauksessa vielä levittää eteenpäin juorut. Näitä tälläisiä tyyppejä kartan koko sydämestäni! Rakastan kyllä kaikkia ihmisiä, mutta minulla on kyky (niinkuin muillakin) tunnistaa, kuka rakastaa minua.

MRV saa kauneuden esiin kaikista - hänellä on taikakamera <3
Olemme hyvin, hyvin erilaisia ihmisiä MRV:n kanssa, mutta kasvettuamme nuoresta asti yhteen- ymmärrämme täysin toistemme erilaisuutta- ja näin ollen, kuten hyvissä avioliitoissakin – emme yritä muuttaa toisiamme. MRV on hyvin rohkea ja tykkää matkustella pitkiä matkoja, on yllytyshullu ja hän ei pelkää sitä, mitä ihmiset hänestä puhuvat. Minä olen kotihiiri, rakastan kotiani ja tuttujen ihmisten seuraa, inhoan matkustelua ja haluan aina yöksi kotiin oman rakkaan viereen. Edes viiden vuoden avioliitto ei ole vielä saanut minua olemaan ikävöimättä miestäni.

Niin, ja minä välitän mitä minusta puhutaan. Kerran esimerkiksi Amarillossa eräs tuntematon 40-vuotias nainen sanoi että minulla on selluliittijalat. Otin siitä itseeni ja olin käyttämättä minishortseja KOKONAISEN viikon. OMG.

Selluliittiwarning!
Minulla on puoliso, jonka valitsin itselleni 10-vuotiaana lastenlaulu-cd:n kannesta. Kahdeksan vuotta myöhemmin 18-vuotiaana vihdoin sitten oikeasti tapasin tämän miehen (bloginimeltään Superstara), joka oli varttunut 20-vuotiaaksi laulajakitaristiksi. Rupesimme seurustelemaan 3 kk:n ystävyyden jälkeen, ja siitä 3 kk eteenpäin Superstara kosi minua. Olimme toistemme ensimmäiset seurustelukumppanit ja rakkaustarinamme oli kuin unta. Koimme kaiken uuden ja ihanan toistemme kanssa ensi kertaa. Me molemmat tiesimme heti, että tämä tulee olemaan loppuelämäksi se oikea, ensimmäinen ja viimeinen. Meillä on hyvin paljon yhteistä: olemme molemmat AMK:ssa opiskelevia muusikoita.

Väsyneenä karsastan - entinen heikkouteni, nykyinen vahvuuteni © Timo Kiviranta
Vuoden päästä menimme naimisiin, ja häämme kuvattiin Satuhäät-formaattiin (:D for real!) ja siitä reilun vuoden päästä saimme ensimmäisen lapsemme, pojan, bloginimellä Huligaani. Parin vuoden päästä saimme vielä ihanan pienen prinsessan, bloginimeltään Täystuho. Meillä on myös vuoden ikäinen koira - dreeveri Pamela - joka tuhoaa aivan kaiken. Mieheni harrastaa metsästystä, joten hänellä täytyy olla tuollainen koira (kuulemma), mutta minun hermoilleni se ottaa välillä aika kovaa. Pamela haukkuu aina, kun mieheni ei ole kotona: se on läheiriippuvainen Superstarasta. Se myös syö aivan kaiken: peitot, tyynyt, kengät, huonekalut, lelut – kaikki kelpaa.

SH kirjoitti omassa esittelyssään itsestään huonoja puolia ja hyviä puolia. Minä en tuohon nyt jaksa ryhtyä, koska hyvien puolieni listaaminen kestäisi niin kauan ja huonoja puolia joutuisin yrittämään keksiä pitkän tovin- niitä luultavasti löytämättä.

Paitsi täydellinen, myös täydellisen zen © Joonas Mäkivirta
No vitsit vitsinä. On minulla ollut vaikeitakin aikoja, ja niiden aikana olen kokenut olevani varsin riittämätön äitinä ja puolisona. Molempien lapsieni syntymän jälkeen elämä on ollut itseni kanssa noin vuoden ajan rankkaa.  Onneksi mieheni on ollut aina aivan loistava isä: hän on herännyt yöllä vauvan kanssa tarvittaessa ja hoitanut lapsiamme siinä missä minäkin. Mistä tuollaisia oikein löytää <3 

Mutta nyt tällä hetkellä elämäni tuntuu olevan täydellistä. Kaksi ihanaa lasta, upea aviomies, hyvät koulupaikat, vahva tuki lastenhoidossa, maankaikkeuden parhaat ystävät, ihanat sukulaiset, AUDI, luxusasunto jne. Koska aina voi tapahtua jotain, ja pian asiat eivät välttämättä olekaan niin hyvin, nautin tästä hetkestä koko SYDÄMESTÄNI. Terveestä sellaisesta.

Sanomattakin selvää - rakastan olla esillä
Toiveena tulevaisuudelle minulla on, että pääsisin luomaan uraani jollain tapaan julkisuudessa. Olen pienestä asti esiintynyt pianistina, joten minulla on tarve esiintyä, näytellä ja musisoida. Ne ovat elämäni henkireiät. Kukin elää tyylillään. Toivon myös, että saan nuo kaksi termiittiä kasvatettua kunnon kansalaisiksi sekä että avioliittomme Superstaran kanssa jatkuisi aivan yhtä onnellisena kuin tähänkin asti. Toivon, että kaikki muutkin ihmiset olisivat ihan sairaan onnellisia ja kaikille tulisi niitä elämän upeita käännekohtia, joissa tajuaa arvostaa perhettä, ystäviä, terveyttä tai vaikka tätä ihanaa Suomen maata.

Rakkauden täyteisestä sydämestä sinulle elämäniloa toivottaa



18 kommenttia:

  1. Ii-haa-na! Voisin rakastua suhun! <3

    VastaaPoista
  2. Onnellinen postaus! Ps. Onks tää blogi joku missifoorumi;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liikkuuko nää tytöt mrv, sh ja sim yhdessä? Olisi mukava törmätä tuohon näkyyn:)

      Poista
    2. Kyllä liikumme! Simmut auki vaan!:D

      Poista
    3. Höhöö, kyllä meitä aina välillä näkee ;)

      Poista
  3. Ihananaa selviytymistarinaa jatkossakin luvassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei enää tarvi selviytyä mistään rankasta:D

      Poista
    2. Ei tarvi. Mutta vähemmän rankatkin tarinat voi kertoa yhtä jännittävästi ja mielenkiintoisesti kuin kaikki kirjoitetut tarinat tässä blogissa.. Sekin on taito:) Rakkaudella t. myös selviytyjä

      Poista
    3. Mrv on se kirjoitustaidon mestari jonka teksteistä onneksi saamme eniten nauttia;)) Mutta lupaan aviokriisin ilmaannuttua - kirjoitan tänne selviytymistarinan ♥

      Poista
  4. Puhutpa kauniisti Mrv:stä. Ystävyytenne kuulostaa kauniilta! Sinäkin olet kaunis ja ilmeisen vahva. Kiva, että alat kirjoittelemaan, tervetuloa blogiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos ja kiitos♥ ystävyytemme on kaunis, niinkuin sinäkin!

      Poista
  5. Katselin jo iltalehdessä sun kauneutta!!

    VastaaPoista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.