keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Hapsutuuning

Katselimme siskojeni kanssa katkerina ja köyhinä kauppojen ihania hapsupaitoja, -mekkoja, -housuja ja -asusteita. Onneksi emme myyneet munuaisiamme hapsujen toivossa, sillä saimme paremman idean. Käväisimme kirpputorilla ja ostimme parilla eurolla tuunausmateriaalia!


Ompelukoneeni olen löytänyt pilkkahintaan turkulaisesta antiikki(roina)kaupasta. Menin kauppaan tulkkaamaan intialaisen ystäväni ompelukoneostoksia, kun näin tämän vihreän kaunottaren ja rakastuin. Sain sen 40 euron törkeän edulliseen hintaan! Nykyajan muoviset koneet maksavat vähintään satasen ja hajoavat hetkessä. Tämä rouva on 40-50-vuotias, täyttä rautaa ja toimii varmasti vielä ainakin seuraavat sata vuotta. Hänellä on oma säilytyslaukkukin. Kaikki ohjeet ovat myös tallessa! Eikä tämä mikään ihan turha vehje olekaan, koristeompeleitakin on varmaan 40 erilaista. Sitten kun niitä vielä käyttäisi johonkin.


No, asiaan. Sekopää osti nahkatilkkuja (0,50 e) ja 30 second to Marsin paidan (1,50 e), vaikkei itse bändistä erityisesti tykkääkkään. Paita oli kuitenkin hieno, mutta siitä puuttui jotakin. Siispä leikkasimme kaula-aukkoa isommaksi, lyhensimme helmaa ja ompelimme nahkaiset hapsut olkapäihin. Tadaa:


Lisäksi mietimme, mitä tehdä vanhoille farkuille. Farkkusortsit on niin jo nähty! Kaipasimme lisää haastetta, vaikka peukalomme onkin keskellä kämmentä. Ensin kulutimme farkut. Se käy parhaiten terävällä sahalaitaisella puukolla. Raasta kangasta vaakasuunnassa, jolloin pystysuuntaiset kuidut katkeavat, ja saat valkoiset pysymään ehjinä.

Paras pihviveitseni!
Mutta lopputulos oli veitsen (1,99/6 kpl, Biltema) arvoinen :)
Sitten leikkasimme farkuista lahkeet irti. Koska olemme kierrätys- ja hapsuhenkisiä, saivat ne uuden elämän. Revimme kankaan pitkiksi suikaleiksi, jotka jätimme ylhäältä kiinni toisiinsa. Sitten ompelimme hapsunauhan takaisin farkkuihin.


Hienot, vaikka itse sanon! Ja hienommaksi tulevat, kunhan pääsevät ekaan pesuun: kangas purkautuu silloin vielä enemmän ja valkoiset kuidut liimaantuvat yhteen ja näyttävät katu-uskottavilta.

Sammakkoprinsessa askarteli itselleen vihreän hapsutopin. Toppi (0,75 e) oli pitkää mallia, joten leikkasimme sen helman noin vyötärölle asti - YLLÄTYS YLLÄTYS - hapsuiksi. Sammakkoprinsessa ujutti hapsuihin vielä helmiä ja nappeja, ja lopputulos oli minusta melko suloinen :)



Koska olen kärsimätön, DIY-projektini ovat usein tällaisia helppoja ja nopeita tuunausjuttuja. Joskus olen tehnyt kellohameenkin, mutta se vaati kaiken keskittymiskykyni ja minun oli pakko valvoa aamuviiteen asti, koska pitihän se saada valmiiksi yhdeltä istumalta :)

Vaikken nyt itselleni mitään tehnytkään, on minullakin jo yksi hapsutoppi kaapissa. Oletteko te rakastuneet hapsuihin? Tai siis ikäisilleni lukijoille: oletteko löytäneet hapsut uudelleen? ;) Näitähän oli joskus 90-luvun puolivälissä... Oi niitä aikoja! :)

<3 Hapsahtanut Miss Ruki Ver <3

2 kommenttia:

  1. Oih! Itse kulutin mun hapsupaidat lapsena ihan loppuun. Tykkäsin niistä niiiiiin paljon! Viidakon tähtösten ekalla kaudella ihastelin Sara Siepin hapsutoppia ja mietin, josko ne oikeesti tulis takas muotiin. Ei hirveesti ainakaan ole vielä näkyny, mut varmasti joku päivä :)

    VastaaPoista
  2. Minä olen aina inhonnut hapsuja, mutta "Sekopään" musta paita näyttää oikein nätiltä. ^^

    VastaaPoista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.