maanantai 15. huhtikuuta 2013

90-luvun tunnelmointia

Siivosimme eilen ja löysin kaappieni uumenista laatikon, joka oli tiukasti sinetöity. Laatikon päällä luki "old shit". Muistelin laatikon sisältävän koriste-esineitä, mitä se tekikin, mutta arvatkaas mitä muuta:



Kaikki varmaan muistavat nämä? :D Voi sitä aikaa, kun nämä oli hienointa, mitä voi omistaa. Kaikille, jotka eivät tunnista, nämähän ovat SPICE GIRLS-kuvia! Kuvia vaihdeltiin koulussa välitunneilla, ja yritettiin keräillä koko sarjan. Yksiin hienoimpiin muistoihini kuuluu Hartwall-areenalla pidetty Spice girls -keikka: tukka oli krepattu ja hopea huulipuna koreili pikkutyttöjen huulilla. On hauska muistella, miten lähes kaikilla oli karmeat housuhameet, ja glitteriä tai sinistä luomiväriä ei voinut olla liikaa. Oli se niin jumalattoman hienoa!

Löysin myös nämä ihanuudet. Näillä keksi mitä hienoimpia leikkejä. Muistan vielä kun kannoin näitä mukanani sekä kauppaan että pihaleikkeihin. Siksi ihmettelenkin, miten ne voi olla näin hyvin säilyneitä. Onneksi on, niin saan antaa ne eteenpäin omalle tytölleni, kun hän on isompi.



Joukossa oli näköjään myös käyttämättömiä vaatteita :)



Nämä kaksi oli ehdottomat lempparini paperinukeista;


Lempiasiani olen tarkoituksella säästänyt sitä varten että joskus saisin tyttären: POLLY POCKET- nuket! Osa tavaroista on jo jäänyt vuosien mittaan tuntemattomille matkoilleen, mutta muistot säilyvät. :) On henkeäsalpaavaa katsella, kun oma lapseni nauttii täysin samoista asioista ja leluista, kun minä n. 18 vuotta sitten. Pelkkää materiaaliahan tämä on, mutta ei minulle.


Tämä tutkimusmatka vuosien taakse toi mieleeni monen monta asiaa lapsuudesta. Kuinka pikkutyttöinä pidimme muotinäytöksiä puistossa jonne kutsuttiin kaverit ja heidän vanhempansa. Kaikki saivat osallistua, moni osallistuikin ja yleisö hurrasi :) Eturivissä oli joka kerta äiti ja isä.

Majat rakennettiin lähellä sijaitsevaan metsään, oli salasanat ja pojilta pääsy kielletty. Majaan vietiin eväät ja barbiet, aika kului kuin siivillä ja jokainen kävi pyytämässä lisäaikaa kun kotiintuloaika lähestyi. R-kioskilta haettiin markalla pikkuauto-karkkeja, pyöräiltiin niin pitkälle kun oli lupa mennä, tapeltiin pihan poikien kanssa siitä ketkä saivat kiipeilytelineen ja vietettiin öitä kaverin luona kesälomilla.

 Muistan vielä, kun koko naapuruston kakarat odotti kuin kuuta nousevaa että leikkipuistoon laitettiin keinut talven jäljiltä: se oli varma kesän merkki!

Jos joku tietää Porista Yyterin uimarannan, tietää hyvin mitä tarkoitan, kun sanon että oli kun lomalle olisi mennyt joka kerta, kun Fiat Punto päräytti sinne. Olimme veljieni kanssa useita tunteja uimassa, leikimme vaikka mitä, intiaaneista meren olentoihin. Hautasimme toisiamme kaulaa myöten hiekkaan ja piilotimme aarteita kuoppiin, joita olimme kaivaneet ikuisuuden. Yyterissä on rannan vieressä iso kivi, leikimme aina sen kiven luona snorkkelit päässä ja katselimme pikkukaloja. Isä haki meille jäätelöä, kun lähdimme kotiin. Tälläisinä hetkinä on ihanaa ajatella isää, vaikken kaikkea enään muistakkaan, mutta tämän muistan: äijä, joka leikki vedessä meidän kanssa ja rakensi pihan suurimmat lumiukot. Tämä biisi oli yksi, jota isä soitti äidille ja meille :) Reposaaressa kävimme sunnuntaisin ajelulla, aallonmurtajalla katsomassa tuulimyllyjä. Yhtenä kertana kiipeilimme koko perhe aallonmurtajan kivikon läpi, ja raapustimme viimeiseen kiveen nimemme.

Tässä minä ja veljeni Yyterissä :)



 Kesämökkimme on Nurmeksessa, sinne oli loputtoman pitkä matka. Siellä hypittiin laiturin nokasta ja kalastettiin oma lounas. Meillä oli myös hauskoja leikkejä pikkuveljien kanssa, mm. teimme itsellemme jousipyssyt ja rakensimme maalitaulut johon ammuimme. Meillä oli "Klaani", ties mistä nimi on tullut. :D Paistoimme vohveleita iltaisin ulkona, keräsimme juhannuskukkaset tyynyn alle ja juoksimme paljain varpain märällä nurmikolla aamulla. Viikon kohokohta oli kun päästiin torikaffeelle.

Kuvia on vielä jossain äitini luona, lisäilen mikäli löydän.

Nyt tämä kaikki on vain kaukaista muistoa.Miten voikaan olla että muutama esine menneisyydestä voi herättää näin paljon ajatuksia entisestä?  Toivottavasti oma jälkikasvuni muistaa lapsuutensa yhtä ihanana.

xx BD

ps. Olisi mielenkiintoista kuulla jos joku muu muistaa kivoja juttuja lapsuudesta :)

5 kommenttia:

  1. Minäkin muistan Yyterin ison kiven, polly pocketit ja paperinuket! Muutenkin nämä muistot lapsuuden kesistä ja leikeistä kuulostostaa tosi tutuilta. Joskus rämmittiin kavereiden kanssa polvia myöten ojassa ja leikittiin "Tosi Naisia" ja sitten taas istuttiin puussa nallejen kanssa teellä :)

    VastaaPoista
  2. "Tosi Naisia" mitä ihanaa!? :D Eikö olekkin hauskaa kaivaa muistojen arkistosta ne huolettomat lapsuuden ajat kirkonrottineen ja hillopurkkipeleineen? <3

    xxBD

    VastaaPoista
  3. Oli pakko kirjottaa tänne, ku löysin tän tänään !
    Mä muistan niin hyvin ku haettiin ärrältä niitä autoja, ne makso 10 pennii kappale ! Mulla on sua ikävä Nassi ♥
    t. Janna :')

    VastaaPoista
  4. Ihana blogi teillä, löysin tänne vasta tänään! Mutta munkin täytyy tulla kommentoimaan JUURI TÄHÄN postaukseen, koska nyt tuli niin tuttuja oravia vastaan, että huhhuh tätä nostalgian määrää. Häätynee ettiä oma oravaperhe jostain kaapin pohjalta. : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, tervetuloa! :) Tämän tekstin kirjoittaja on jo eläköitynyt PTFU:sta, mutta meiltä muilta saat tervetulopusuja naaman täydeltä <3

      Poista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.