perjantai 22. maaliskuuta 2013

Projekti Kampauspöytä

Kaikki alkoi siitä, kun löysin uuden, U-P-E-A-N kampauspöydän kirpputorilta. Vanhakin oli ihana, mutta se vei hirveästi tilaa, eikä ikävä kyllä vetänyt vertoja tälle uudelle kaunottarelle. Niinpä keräsin kaikki koruni, hiustarvikkeeni, meikkini ja muut säläni laatikoihin. Väliaikaisratkaisu ei ollut kaunis, eikä mieheni ollut tyytyväinen, kun projektini jäi työkiireiden takia hiukan kesken. Tässä näette kaaoksen:


Kuvassa näkyvän sinisen lipaston olen jo ehtinyt maalaamaan, aikaisemmin se oli kamalan keltainen. Kummallista, että valitsin tuon turkoosin, koska olen aina inhonnut sitä. Ehkä olen tulossa vanhaksi.

Uuden kampauspöydänkään väri ei miellyttänyt silmääni, joten sillekin piti tehdä jotakin. Hioin sitä varmasti useamman tunnin, koska vanha lakkapinta oli niin tiukassa. Tässä näette värin ennen muutosta:


Hiomisen jälkeen päätin petsata pöydän valkoisella vahalla, koska en halunnut piilottaa kokonaan puun syitä. Koska pöytä on vanha (en ole varma, mutta arvioisin että nuorimmillaan 70-luvulta), se mielestäni saa myöskin näyttää vanhalta. Lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen!


Ja tässä pöytä koko komeudessaan! Lisäksi peilistä lukijoillemme yksinoikeudella vähän üü-üüü rakkautta, hiukan paljasta reittä ;)


Mitäs sanotte? Kuka väitti, että puukässä on muka vain pojille! Toisaalta pelkään kyllä pahoin, että sain alennusta pöydästä siksi, että satun olemaan nätti tyttö. Se vähän ärsytti. Se tosin tuli mieleen vasta myöhemmin. Höh. No mutta, 70 euroa tästä lopulta maksoin. Ei paha, kun miettii että Ikeasta olisin saanut ihan hienon, mutta persoonattoman ja lastulevystä tehdyn pöydän 200 eurolla.

Innostuin myös järjestelemään koruni ja meikkini uusiksi. Ne pysyvät näin ehkä hetken aikaa! 




Lipaston maalaamisen ja kampauspöydän hankkimisen  myötä aloitin uuden ison projektin, nimittäin vaatekaappini siivoamisen ja tavaran karsimisen. Meillä on yhteensä viisi kiinteää kaappia, joista neljä on minun käytössäni ja yhden mieheni jakaa lakanoiden kanssa. Olen hirveä hamsteri, tiedän, mutta yritän lohduttaa itseäni sillä, että suurin osa vaatteistani on ostettu kirpputoreilta. Mutta tästä projektista lisää myöhemmin!


<3 Miss Ruki Ver

9 kommenttia:

  1. Kampauspöydät näyttäisivät olevan hinnoissaan... Maksoin omastani, saman tyylisestä aikoinaan25€.

    VastaaPoista
  2. Niin on! Tosin oli tällasia samanlaisia 40-50 euroon, mutta ne ei ollu puuta vaan melamiinipäälysteisiä, joten en huolinut niitä. Tää on myös hiukan isompi ku sellanen peruspöytä, etenki peilit on huomattavasti isommat. Lisäks rakastuin tohon kaarevaan etulevyyn, sellasta en oo nähny muissa. Hinnoissaan kyllä tosiaan on, tänki hinta oli aluks 97 euroa.

    <3 MRV

    VastaaPoista
  3. Tuollainen oikea kampauspöytä on minullakin haaveissa... ehkä jonain päivänä. Olen tosin aika varma, että äidillä olisi vintillä yksi, mutta en oo raaskinut kysellä siitä, kun se taitaa olla saatu isoäidiltä joskus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaset pitää ehdottomasti saada hyötykäyttöön! :) Mitä se siellä vintillä turhaan pölyttyy?

      Poista
  4. Ahihi, ihan parhautta tää teidän blogi. Luin läpi äsken (BD, onneksi Pasi suositteli) ja nyt janoan lisää! Etenkin kampausvinkit oli kivoja (mulla on korva, eli voin koittaa itekin tehdä). Niin ja propsit ulkoasusta!

    VastaaPoista
  5. oooh.. aivan ihana korvakoruteline!! :) pitääkö tollanenkii tuunata itse vai saako noita jostain kaupasta?

    VastaaPoista
  6. Oon ostanu ton Kööpenhaminasta Tigeristä, mutta Tigereitä on nykyään ihan Suomessakin. Jos sellanen sun kaupungista löytyy, käy ihmeessä tsekkaamassa :)

    VastaaPoista
  7. Hemmetti mikä blogi! Mahtava! En pääse nukkumaan ennen kuin olen lukenut kaiken :D

    Hieno kampauspöytä! Voisin veikata tyylin perusteella valmistusajankohdaksi 50-lukua, koska tuo on niin siro. Seuraavia projekteja ajatellen: lakkapinnasta pääsee parhaiten eroon siklillä. Muutamat lakat ehdin hioa hiki hatussa ennen kuin tajusin tämän ja vaikka siklaaminen vaatiikin vähän vaivaa (ja teroittamista), se on lopulta näppärää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äää, kiitos! Ihanaa tietää, että joku valvoo vuoksemme :D Mäkin ajattelin ikää vähän siihen suuntaan, mutta varmaks en osaa sanoa, joten en sitte sanonut mitään :D Kiitos vinkistä, toivottavasti pääsen kokeilemaan. Lakkapinnan hiominen tosiaan oli hikistä puuhaa. Ja tervetuloa lukijaksi :) mrv

      Poista

Kommentoi ja ylistä, beibi! Vastaan, jos ehdin.